Kesän arkiruokaa: täytetyt kesäkurpitsat ja rucolasalaattia

Heipparallaa! 

(Ihan vielä ei ole kesäkurpitsojen sesonkiaika, mutta tämä postaus toiminee pienenä vinkkinä tulevien viikkojen varalta.)

Täytetyt kesäkurpitsat ovat hyvä ja helppo vaihtoehto, kun jääkaapissa on paketti jauhelihaa, mutta se, mitä siitä vääntäisi, tuottaa ongelmaa. Tekisikö siitä makaronilaatikkoa? Hmm...ei. Entä pastakastiketta? Ehkä tortilloja tai jauhelihamureketta? Ei, ei ja ei.

Parasta on, jos jääkaapista löytyy vieläpä juuston jämät, jotka voi raastaa täytteen päälle. Jos tällä sapuskalla nälkä ei lähde, niin olen ihmeissäni :)

Tässä siis ohje täytetyille kesäkurpitsoille (4-5 annosta)

4 keskikokoista kesäkurpitsaa
suolaa
oliiviöljyä
400g naudanjauhelihaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 chili
suolaa
pippuria
oreganoa
paprikamaustetta
korppujauhoja
reippaasti juustoraastetta

Laita uuni kuumenemaan 200-asteeseen.

Huuhtele kesäkurpitsat vedessä ja halkaise ne puoliksi pituussuunnassa. Koverra lusikalla siemenet kurpitsanpuolikkaista pois ja ripottele niiden päälle suolaa. Anna itkettyä rauhassa sillä aikaa, kun valmistelet täytettä. 

Kuori ja pilko sipuli pieneksi silpuksi ja murskaa valkosipuli. Huuhtele tuore chili ja halkaise sekin pituussuunnassa. Poista chilistä siemenet (tai jätä ne jos haluat lisää tulisuutta) ja silppua pieneksi. 

Kuumenna öljy paistinpannulla ja lisää jauheliha. Kun se on kypsää, lisää sipuli, valkosipuli ja chili. Mausta lopussa ja tarkista maku (itse lisäsin lopussa vielä vähän chilijauhetta).

Kuivaa itketetyt kesäkurpitsan puolikkaat joko talouspyyhkeeseen tai -paperiin. Lisää ensin jauheliha-sipuliseos ja ripottele sen jälkeen päälle korppujauhoja. Lisää jokaiseen vielä juustoraastetta. 

Paista täytettyjä kesäkurpitsoja uunissa keskitasolla noin 20min tai kunnes juusto on saanut kauniin värin pintaan. Tarjoa lisänä rucolasalaattia. :)

Hyvää kesää ja parempaa arkiruokaa. Jospa se sääkin vielä vähän lämpenisi :)

Lampaanlihapullia ja tulista limejogurttia

Hei hallelujah, mitä makuja!

Otin taas pitkästä aikaa Jez Felwickin kirjan hyppysiini, kun teki mieli lihapullia. On se vaan niin loistava kirja! Sieltä löysin reseptin näille lampaanlihapullille ja niiden kanssa sopivan tulisen limejogurtin kastikkeeksi.

Suoraan Felwickiä siteeraten: "Suolainen feta, maukas lammas ja tuore minttu ovat klassinen makuyhdistelmä, joka toimii yhtä hyvin täytetyssä lammaspadassa kuin näissä lammaspullissakin." 

Tässä ohje lampaanlihapullille:

2rkl oliiviöljyä
1 pieni sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 kananmuna
80g fetajuustoa
500g jauhettua lampaan lapaa
100g korppujauhoja
1/2 ruukkua tuoretta minttua
1tl yrittisekoitusta
1/2tl suolaa
1/2dl kuohukermaa
1 limen mehu ja raastettu kuori

Laita uuni kuumenemaan 225-asteeseen ja levitä leivinpaperi pellille. 

Silppua sipuli ja murskaa valkosipulinkynnet. Kumoa ne kulhoon, pirskottele päälle öljy ja pehmennä sipulisilppu käyttämällä niitä muutaman minuutin ajan mikrossa. 

Valmistele taikinan muut ainekset: murustele fetajuusto, huuhtele mintunlehdet juoksevan veden alla ja huuhtele ne sekä raasta limenkuori. 

Riko kulhoon sipulien joukkoon kananmuna, murusteltu feta, lampaanliha, korppujauhot, tuoreet ja kuivatut yrtit, suola, kerma, limemehu ja raastettu kuori. Sekoita taikina käsin tasaiseksi. 

Pyörittele taikinasta noin 16 palloa ja paista uunin keskiosassa noin 18-20min. Pullien tulisi alkaa ruskistua päältä. 

Seuraavaksi sitten se limejogurtti. Sen tein jo ennen lihapullia ja laitoin jääkaappiin maustumaan, jotta se ehtisi maustua mahdollisimman hyvin :) Tässä ohje: 

2,5dl kreikkalaistyyppistä jogurttia

2rkl silputtua tuoretta korianteria

1/2 limen mehu ja raastettu kuori

1tl tabascoa

1rkl oliiviöljyä

Sekoita kaikki aineet keskenään ja tee makutesti. Voit halutessasi laittaa jogurttikastikkeen sekaan loput limestä ja lisätä tabascoa tarvittaessa. Mulle kyllä tuo yksikin teelusikka riitti :P

Jos siinä on korianteria... se on ihanaa!

Tässä tämänkertainen ruokaelämys. Todella mausteista, helppoa ja hyvää. Kyllä se Jez osaa! :)

Kuten huomaatte, tein lammaspullien kanssa lohkoperunoita lisukkeeksi. ;)

Casa di Vasa

Si si, nyt ollaan Italiassa!

Kokkailin V:n kanssa eilen tosi hyvää ruokaa.  Koska synttärisankari V pitää italialaisesta, päätin toteuttaa illallisen kyseisellä teemalla. Tuskin tämä ihan autenttista italialiasta on, mutta ainakin sinne päin! Esittelen tässä postauksessa alku- ja pääruoan... jälkkäri odottakoon seuraavaan kertaan. ;)

Antipasti eli alkupalat sisälsi yrttioliiveja sekä marinoitua mozzarellaa ja munakoisoa. Näihin kaikkiin kolmeen reseptit löytyivät maku.fi:stä. No okei, en mä näitä eilen väsäillyt, sillä kaikki kolme vaativat marinoitumista seuraavaan päivään. Vähän piti siis väsäillä ennakkoon.

Sitten Secondo piatto: pääruoaksi oli Eeva Kolun blogista bongattu resepti eli paahdettua paprikapestoa ja lisänä paistettuja broilerfileitä. 

Mutta aloitetaan alkupaloista:

Yrttioliivit

2dl vihreitä oliiveja

Marinadi:

0,5dl oliiviöljyä

2rkl punaviinietikkaa

2 valkosipulinkynttä murskattuna

1tl sokeria

2rkl tuoretta minttua silputtuna

Näin helppoa se on: sekoita kulhossa keskenään marinadin ainekset, ja kääntele oliivit sekaan. Anna oliivien maustua jääkaapissa seuraavaan päivään.

Vinkki: Käyttämättä jääneet mintunlehdet voi seuraavana päivänä silputa vesikannuun sitruunanviipaleiden kanssa. Ei mee hukkaan kato.

Tuore minttu toimii oliivien kanssa uskomattoman hyvin.

Marinoidut mozzarellapallerot

200g mozzarellapalloja

Marinadi:

0,5dl oliiviöljyä

0,5dl kuivaa valkoviiniä

puolikas chili viipaloituna

reilu 0,5tl suolaa

ripaus mustapippuria

ripaus sokeria

3rkl tuoretta basilikaa silputtuna

Sekoita marinadin ainekset kulhossa ja kumoa valutetut mozzarellapallot marinadin sekaan. Anna oliivien tavoin tekeytyä jääkaapissa seuraavaan päivään. 

Marinoidut munakoisot

yksi pieni munakoiso

suolaa

Marinadi:

1dl rypsiöljyä

0,5dl sitruunamehua

2tl fariinisokeria

puolikas chili viipaloituna

0,5tl mustapippuria

Viipaloi munakoiso noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Levita viipaleet keittiöliinan päälle, ja ripottele niiden päälle suolaa. Itketä munakoison viipaleita noin puoli tuntia. Laita tällä välin uuni kuumenemään 250-asteeseen.

Kuivaa munakoison viipaleet keittiöliinaan ja lado ne leivinpaperin päälle uunipellille. Paahda uunissa n. 10min molemmin puolin. Viipaleet saavat kuivahtaa.

Mittaa marinadin ainesosat kulhoon ja sekoita. Nostele munakoison viipaleet kannelliseen purkkiin, niin että niiden alle, väliin ja päälle riittää marinadia. Anna viipaleiden marinoitua seuraavaan päivään.

Paahdettu paprikapesto

2 punaista paprikaa
1 kokonainen chili
oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
100g cashewpähkinöitä
1tl etikkaa
suolaa
mustapippuria

Kuumenna uuni 200-asteeseen. Pese parikat ja chili ja leikkaa paloiksi (chiliä ei ole tässä vaiheessa vielä pakko lisätä). Levitä palat uunivuokaan ja lorauta niiden päälle oliiviöljyä. Paahda paprika- ja chilipaloja uunissa noin 30min, kunnes paprikanpalat mustuvat hieman reunoilta.

Jauha blenderissä keskenään paahdetut paprikapalat, chili, valkosipuli, cashewpähkinät, etikka ja mausteet. Lisää sekaan sen verran oliiviöljyä, että peston koostumus on mielestäsi hyvä. 

Keitä pasta reilusti suolaisessa vedessä, ja tarjoile peston kanssa. Paistoin pannulla paprikapeston kaveriksi broilerin rintafileitä, jotta annoksesta sai ruokaisamman. Ja oli hyvää!

Mun on usein hirveen vaikea keksiä ihmisille merkkipäivänä kunnon lahjaa. Ihmisillä on jo nykyään niin paljon kaikkea! Kun materiaa pursuu ovista ja ikkunoista, on helpointa lahjoa toista hyvällä ruoalla. Totta kai ravintolassa voi aivan yhtä hyvin tarjota toiselle illallisen, mutta kotona järkätty on aina tietyllä tapaa spessumpaa: se on hauskempaa, koska ympäristö on rennompi ja ruokien suunnittelu sekä valmistus on lahjan saajalle erityisempää. Juuri sinä teet toiselle ruokaa, ei kukaan muu! Hyvän aterian saa kaiken lisäksi tuhat kertaa halvemmalla kuin ravintolassa, viineistä puhumattakaan. 

Yhden illan toiminut Casa di Vasa oli ravintolana menestys: ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Lisäksi alku- ja pääruoan välillä oli mahdollisuus ottaa hetken ruokalepo sohvalla. :)

Melkein voisin sanoa, että alkupaloista marinoitu munakoiso oli meikäläisen suosikki. :)

Valaistuksesta huolimatta paprikapesto näyttää tässä kuvassa tummemmalta kuin oikeasti on. 

Vinkki: Paprikapestoa on helppo tehdä kerralla hieman isompi satsi, jolloin ylimääräisen peston voi vaikka pakastaa ja säästää seuraavaan kertaan. 

Jälkkäri tulee siis seuraavassa postauksessa ihan pian. Tämän illallisen päätti makea mutta raikas mango pannacotta! 

Kinkku-pekonikiusaus

Kun viimeksi tuli väännettyä keittiössä aika arkista mutta hyvää jauhelihakeittoa, niin eipä tälläkään kertaa mitään maata mullistavaa ole tarjolla: kinkkukiusausta, jossa kuitenkin pientä eksotiikkaa tarjoaa pekoni. Tuli siis tehtyä kinkku-pekonikiusausta! 

Musta on usein kiva kikkailla keittiössä, ja tehdä välillä kaikkea pientä piperrystä, mutta kyllä sitä aika ajoin kaipaa myös ihan tällaista arkiruokaa. Kaiken lisäksi siitä riittää useammalle päivälle ja hinta-laatu -suhdekin on kohdallaan. 

Tästä kinkku-pekonikiusauksesta vähän erikoisemman tekee (ainakin omasta mielestä) se, että kinkkusuikaleiden sijaan olen käyttänyt siinä HK:n saunapalvikinkkua, jota kuuluu siis laittaa lähinnä leivän päälle! Tämä siksi, että tavallisia kinkkusuikaleita ei ollut taatun laadun kaupassa eli Lidlissä! Pyörin kaupan liha- ja einesosastolla kuin puolukka marjakorissa, mutta ei vain löytynyt - joten päätin soveltaa. Ja se kannatti, koska oli aivan yhtä hyvää. :)

Tässä ohje: 

n. 1kg perunoita

300g HK:n ylikypsää saunapalvikinkkua (tai valmiita kinkkusuikaleita)

100g pekonia

2 sipulia

3 valkosipulinkynttä

3dl maitoa

2dl kermaa

1,5tl suolaa

1tl mustapippuria

     oreganoa

     kuivattua persiljaa

Kiusaus valmis menemään uuniin ja uunista ulos!

Kuumenna uuni 175-asteeseen. Kuori ja suikaloi perunat sekä silppua sipuli ja murskaa valkosipulin kynnet. Kuutioi pekoni sekä saunapalvikinkku. 

Paista pekoni pannulla omassa rasvassaan kauniin ruskeaksi. Lisää lopuksi sipulit ja kuullota muutama minuutti.

Yhdistä perunasuikaleet, pekoni-sipulipaistos, palvikinkku sekä mausteet ja hyvin keskenään. Kaada seos uunivuokaan ja lisää keskenään sekoitettu kerma sekä maito. 

Kypsennä uunin keskitasolla noin tunnin ajan. Peitä kiusaus foliolla paiston loppuvaiheessa, mikäli se meinaa kärähtää. 

 

Täytetyt paprikat

Eilen startattiin kaveripariskunnan kanssa Putous-katsomo käyntiin, ja pyöräytettiin evääksi kvinoalla, pinaatilla ja fetalla täytettyjä paprikoita! Aivan, ei niitä perinteisiä jauhelihalla täytettyjä. 

Tässä ohje (n. 3-4 annosta):

4 isoa punaista paprikaa

oliiviöljyä

reilu 1dl kvinoaa

suolaa

300g pakastepinaattia

200g fetajuustoa

2 valkosipulinkynttä

mustapippuria

ripaus jauhettua muskottipähkinää

Sulata pakastepinaatti ja puristele ylimääräinen neste pois. Pese paprikat ja halkaise ne pituussuunnassa kahtia. Asettele paprikan puolikkaat uunipellille leivinpaperin päälle.

Huuhtele kvinoat ja keitä pakkausohjeen mukaan. Sekoita joukkoon pinaatti, murskattu valkosipuli, murusteltu feta. Lisää mausteet ja sekoita seos hyvin.

Jaa täyte paprikoihin ja lorauta ennen uuniin laittoa niiden päälle kevyesti öljyä. Paahda 200-asteisessa uunissa noin 20-30min. Nauti sellaisenaan tai salaatin kanssa!

Muy Bien! :)

P.S. Alkuperäinen ohje löytyy täältä!

Chorizo-lihapullat alá Jez Felwick

Holla holla, i'm back! 

Melkein hävettää tämä laiskuus, joka meikäläiseen on iskenyt tänä syksynä/talvena! Pistetään kaikki tämän ihanan kaamoksen piikkiin, ja uuden vuoden lupauksena voisin parantaa tapani postailujen suhteen! :)

Sinänsä mua ei haittaa, ettei joulukuussa tullut postailtua mitään. Jouluruoka ei nimittäin ole mitään mun suosikkiani. Joulussa on muita hyviä ominaisuuksi - lahjat! Ja juuri joululahjaksi sain Jez Felwickin Suuren lihapullakirjan! Kiitos Jezin, tein eilen illalla mitä maistuvimpia chorizo-lihapullia.

Tässä ohje ihan hieman sovellettuna (n. 6 annosta):

2rkl oliiviöljyä
2 salottisipulia silputtuna
1 valkosipulin kynsi
1 iso kananmuna
400g naudanjauhelihaa
200g chorizoa pieneksi pilkottuna
n. 80g keitettyä valkoista riisiä
150g raastettya manchego-juustoa
1tl savupaprikamaustetta
reilu 1dl korppujauhoja
1 raastettu sitruunan kuori
n. 1tl suolaa
2rkl kuivattua persiljaa

Kuumenna uuni 220-asteeseen. Levitä uunipellille leivinpaperi valmiiksi. 

Kuullota sipulit miedolla lämmöllä pannulla muutaman minuutin ajan. Laiskiaisen versio: Laita sipulisilppu kulhoon, lisää öljy ja laita mikroon pariksi minuutiksi. Toimii.

Riko kananmuna kulhoon sipulien sekaan. Lisää sekaan jauheliha, chorizo, keitetty riisi, raastettu juusto, korppujauhot, sitruunankuori sekä mausteet ja sekoita käsin/koneella tasaiseksi. 

Pyörittele taikinasta tiiviitä palluroita (n. 25-30kpl) ja paista uunin keskitasolla noin 18-20min. Pyöryköiden tulisi alkaa ruskistua päältä rapsakoiksi. Varo kuitenkin, etteivät ne pala alapuolelta.

Chorizon pieneksi pilkkomisessa muuten meni hetken aikaa, vaikka oli terävä veitsi...

Ennen ja jälkeen, raa'at sekä kypsät lihapullat.

Felwick mainitsee kirjassa tarjoilevansa chorizo-lihapullia usein purilaisina. Itse tyydyin helposti väsättyyn vihersalaattiin - ja koska lihapullissa on valmiiksi riisiä, ei tarvinnut enää miettiä sitä "hiilariosuutta". 

Sitruunan kuoren osuutta lihapullissa ei kannata aliarvioida tai kammoksua, sillä se toi muuten niin jymäkkään ruokaan ihanaa raikkautta! Itsellä myös riisi lihapullissa oli uusi juttu, mutta toimihan sekin oikein mainiosti. Felwickin ohjeella sain uunissa paistettua kerrankin kunnolla kiinteitä lihapullia! Jes, näitä lisää jatkossakin! :)

Mielettömän hyvä ja helppo tandoorikana

Eipä tarvitse vähään aikaa nepalilaisesta/intialaisesta ravintolasta tilata tandooriruokaa itselleen... Sen verran hyvää oli tämä itse väsäämäni tandoorikana! Ja mikä mahtavinta: nopeaa ja helppoa! 

Tandoorikana (3 annosta)

300g maustamatonta kanafileitä tai -suikaleita

reilu 1rkl tandoori masala-mausteseosta

2rkl rypsiöljyä

3 valkosipulinkynttä

1 sipuli

2 porkkanaa

1 keltainen paprika

suolaa

mustapippuria

2dl jogurttia

1dl vettä

100g pinaattia

1/2 ruukku tuoretta korianteria

Siis häh, kanaako mä paistoin vai mitä?

So deliiiissshhh.....

Suikaloi kana (ellei se ole jo suikaloitu) ja pyörittele palat mausteseoksessa kulhossa. Voit lisätä tässä vaiheessa jo öljyn.

Pese, kuori ja paloittele vihannekset. Murskaa valkospulinkynnet. Huuhtele pinaatti ja korianterinlehdet runsaassa vedessä.

Kuumenna kasari ja ruskista siinä sipuli ja kanapalat. Lisää porkkanat, paprika, mausteet sekä jogurtti ja vesi. Hauduta kasarissa noin 5min. Tämän jälkeen lisää pinaatti ja korianteri, sekoittele ne kevyesti sekaan ja ota kasari pois liedeltä.

Tarjoa pitkäjyväisen riisin kanssa. 

Paistettua lohta ja parsakaalisalaattia

Eeva Kolu postasi jo aikoja sitten tämän ihanan parsakaalisalaatin ohjeen Helsingin Sanomien blogissaan, mutta vasta nyt mulla oli aikaa tehdä kokeiluja salaatin suhteen. Ja todellakin, kaikkien aikojen parsakaalisalaatti! Itse pihistelin hieman ainesosien kanssa, en jaksanut ostaa erikseen kuivattuja chililastuja (korvasin sen chilitahnalla) tai juustokuminan siemeniä (juustokumina jäi kokonaan pois). Mutta tuli erinomaista siitä huolimatta!

Tässä hieman mukailtu ohje:

1 parsakaali
1rkl punaviinietikkaa
suolaa
ripaus sokeria
1dl rypsiöljyä
1dl cashew-pähkinöitä
2 valkosipulinkynttä silputtuna
1tl chilitahnaa

Pese parsakaali ja leikkaa kukinnot pienemmiksi paloiksi. Sekoita keskenään parsakaali, punaviinietikka, suola sekä sokeri. Mä sekoitin ainesosat keskenään isossa kannellisessa rasiassa, jotta sain heiluteltua "marinadin" tasaisesti kaikkiin kukintoihin. Sitten vaan purkki jääkaappiin noin tunniksi maustumaan!

Kun parsakaali on marinoitunut, kuumenna öljy pannulla (älä kuumenna liiaksi). Lisää pähkinät, valkosipuli ja chilitahna. Kuumenna pari minuuttia niin, ettei valkosipuli kärähdä. Ota pannu pois  levyltä ja anna seoksen jäähtyä hetki ennen kuin kumoat sen parsakaalien sekaan. Kansi päälle, sekoittele hetki ja voila - salaatti on valmis! 

Tarjoa lisukkeena esim. paistetun lohen kanssa. 

Täytyy kyllä myöntää, että Eevan ohjeiden avulla arkisesta parsakaalista tulee suorastaan juhlava.

Graavilohilasagne

Viimeisin soppapostaus aiheutti pientä morkkista, kun tuntuu että olen koko ajan vääntämässä erilaisia keittoja. Siitä siis syntyi ajatus tehdä jotain vähän tuhdinpaa. Graavilohilasagnea siis. 

Löysin tämän ohjeen vuoden 2008 Maku-lehdestä. Ohjeessa sanotaan, että lasagne kannattaa syödä vasta seuraavana päivänä valmistamisesta, ja siitä vinkistä kyllä kannattaa pitää kiinni ;)

Eat me, please.

 Tässä ohje:

Kastike:
1rkl öljyä
puolikas purjo silputtuna
3rkl vehnäjauhoja
9dl punaista maitoa
5-7 tomaattia kuutioituna
4 valkosipulin kynttä
0,5dl sitruunamehua 
1,5rkl sokeria
1,5tl suolaa
0,5tl mustapippuria

Lisäksi:
n. 250g graavilohta
150g mustaleimaemmentaalia
1 ruukku silputtua basilikaa
lasagnelevyjä tarvitsemasi määrä

Tarjoile rucolan kanssa. 

Silppua ensin purjo, kuutio tomaatit, murskaa valkosipulinkynnet, raasta juusto (jos tarvis) ja purista sitruunasta tarvittava määrä mehua. Näiden jälkeen voit keskittyä 100% kaikkeen muuhun.

Tee kastike. Kuumenna öljy kasarissa ja kuullota purjosilppu siinä. Lisää vehnäjauhot ja kääntele ne huolellisesti purjosilpun sekaan.

Kaada kasariin maito ja anna seoksen kiehahtaa. Lisää kuutioidut tomaatit, valkosipuli, sitruunamehu sekä mausteet. Nosta kasari syrjään. 

Ota graavilohet esille. Itse vedin veitsellä lohiviipaleet vielä pienemmäksi annostelun helpottamiseksi.

Voitele lasagnevuoka. Laita pohjalle lasagnelevyjä ja lado päälle kastiketta, graavilohta, juustoa ja silputtua basilikaa. . Tee kaikki kerrokset tähän malliin. Säästä päällimmäiseksi kerrokseksi annos kastiketta ja vähän juustoa.

Peitä lasagnevuoka foliolla ja kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 40min. Itse otin folion viime minuuteilla pois, jotta lasagnen pinta saisi hieman väriä. 

Jäähdytä lasagne ja laita jääkaappiin odottamaan seuraavaa päivää. Silloin se on tosi hyvää :)

Guten Appetit.

Spaghetti Carbonara

Buon giorno!

Yhtenä päivänä talsin samaa matkaa kaverin kanssa kampukselta kotiin ja mietin, että mitä ihmettä oikein väsäisin iltaruoaksi. Joskus tulee tällaisia totaalisia lukkoja päähän, ettei muka keksi mitään hyvää ja nopeaa ruokaa ja tekisi mieli vain kävellä lähimpään kebabbilaan. 

Ja sitten mä tajusin, että mähän haluan tehä jotain pastaa. 

Tässä siis ohje spaghetti carbonaraan (4 annosta):

400g spagettia

1 paketti pekonia

1 sipuli

1-2 valkosipulinkynttä

2 kananmunaa

2dl ruokakermaa

1dl parmesanjuustoa

1/2tl mustapippuria

kuivattua persiljaa/basilikaa

Näin paljon on 400g spagettia. Ihan grammalleen muuten.

Laita pastavesi kuumenemaan. Leikkaa pekoni pieniksi paloiksi. Silppua sipuli sekä valkosipulinkynnet.

Lisää pasta kiehuvaan veteen ja keitä kypsäksi. Pastan keittyessä paita pekoninpalat omassa rasvassaan pannulla ja lisää lopuksi sipulit. 

Sekoita keskenään kulhossa kerma, kananmunat sekä parmensaani. 

Valuta spagetit ja siirrä ne pannulle pekonin sekaan hyvin sekoittaen (tai sekoita ainekset yhteen kattilassa, koska tilaa tarvitaan).

Kaada pastan sekaan lopuksi muna-kermaseos ja nosta pannu heti levyltä. Mausta mustapippurilla ja koristele annos persiljalla ja/tai basilikalla.

Mainittakoon pari asiaa tästä pastaohjeesta: pekonia olisi voinut olla reippaasti enemmän. Ensi kerralla taidan keittää vähän vähemmän pastaa. 

Taannoisessa postauksessa mainitsin, että näin syksyn (ja arjen) astuessa esiin tulen myös kiinnittämään huomiota ruoan ravintoaineisiin sekä kustannukseen: pasta carbonaran kohdalla ainakin tuo jälkimmäinen toteutuu. Itse vieläpä pihistelin ostaessani tuoreen persiljan sijasta kuivattua. Annos ei siis vaadi suurta panosta kukkaron osalta saati ruoanlaittopanostuksessa, ja maistuu silti todella maukkaalta. 

Siispä "buon appetito!"