Ravintola La Patrona

Käytiin siskon kanssa viikko sitten meksikolaisessa ravintolassa, La Patronassa. Ravintola sijaitsee osoitteessa Annankatu 20.

Nyt alkaa hypetys:

Tämä oli toinen käyntini Patronassa, ja ruoka on molemmilla kerroilla ollut taivaallisen hyvää. Viime postauksen lukeneet saattavatkin tietää mun tän hetkisestä korianterimaniasta - no, Patronassa korianteria oli joka paikassa, jopa mun alkudrinksussa. Ah, ihanaa <3

Patronaan kannattaa ehdottamasti mennä syömään, jos olet helsinkiläinen tai tulevaisuudessa kaupunkiin matkaava hyvää ruokaa arvostava makumatkailija. Pari huomiota ravintolasta: se on maanantaisin kiinni ja muille päiville pöytävaraus kannattaa ehdottomasti tehdä. Lopuksi mainittakoon, että englannin kielen käyttöön pitää varautua, sillä suurin osa työntekijöistä on espanjankielisiä. Niin tai jos osaat espanjaa, niin käytä sitä sitten. :)

Patronan kotisivut menuineen löytyvät täältä. Tässä kuitenkin mun ja siskon illan valinnat:

Salla veti napaansa...


alkudrinkki, jossa tequilaa, guavaa, limeä ja korianterinoksa

Ceviche mixto: limemehussa denaturoituja katkarapuja ja vaaleaa kalaa

Tacos de birria: Pieneksi paloiteltua lampaanlihaa

Sisko söi...

alkudrinkit:kaksi drinkkiä, joista toinen oli chili-ja suolareunainen mangorita, toinen ihana passionhedelmä-drinksu

Taquitos de carnitas: kaksi pientä tacoa, joiden kanssa ananas-salsaa

Enmoladas: kana-enchiladas, joiden päällä suklaa-pähkinä-chilimolea

S oli myös todella tyytyväinen omiin valintoihinsa. Lähettelin kuvia myös Meksikoon saakka ystävälleni, joka oli ruoka-annoksistamme innoissaan. Saimme varmistuksen siitä, että söimme siis ihan kunnon meksikolaista ruokaa eikä mitään tex mex- schaibaa! 

Oma ruokakokemukseni oli tällä toisellakin kerralla niin onnistunut, etten viitsi sitä enempää hypettää, sillä tämä ruoka pitää itse kokea. Yksinkertaisia ja raikkaita makuja, miksei tällaista saa kaikkialta?! 

Sinä. Mene Patronaan. Pian.


P.S. Pahoittelut kuvien huonosta laadusta. Ne on otettu kännykällä :)

Välimeren kasviskeitto

Mä en voi sietää kesäkeittoa. En ymmärrä miksi se ei vain uppoa. Siihenhän tulee aivan peruskasviksia, joita kaikkia syön, mutta lopputulos on vain mielestäni kamala. Siksi mä en syö kesäkeittoa, ainakaan tätä meidän skandinaavista perussoppaamme. 

Sen sijaan mä rakastan välimeren kasviskeittoa. Muistan tehneeni tätä ensimmäisen kerran seiskaluokalla köksäntunnilla. Vielä silloin suht kranttuna teinityttönä mietin muiden mukana soppaa tehdessä, että mitä hiton kuraa me (taas) sillä viikolla joudutaan tekemään... Toisin kuitenkin kävi, sillä kaikki tykkäsivät tästä keitosta todella paljon (yhtä ryhmäläistä lukuunottamatta). :)

Välimeren kasviskeitto

öljyä
3 rkl tomaattipyreetä
4 porkkanaa
1 iso sipuli
7dl kasvislientä
2-4 valkosipulinkynttä
1 pieni kesäkurpitsa
4 tomaattia tai pari kourallista kirsikkatomaatteja
1 prk papumixiä tai kidneypapuja
3 rkl mung-pavun ituja 
ripaus mustapippuria
           chilijauhetta
           sokeria
tuoreita yrttejä, esim. basilikaa tai korianteria

Pese vihannekset. Kuori porkkanat ja pilko ne samankokoisiksi kuutioiksi, samoin kesäkurpitsa ja tomaatit. Silppua sipuli. 

Kuumenna öljy ja tomaattipyree kattilassa. Lisää porkkanat ja kääntele niitä pari minuuttia kattilassa, ja sen jälkeen lisää sipulit ja kuullota vielä pari minuuttia. 

Lisää vesi ja kasvisliemikuutio kattilaan. Veden alkaessa kiehua lisää joukkoon paloiteltu kesäkurpitsa ja keitä noin 10min. Tämän jälkeen lisää tomaatit ja keitä vielä noin 5min. 

Viimeisenä lisää keittoon valutetut pavut, idut sekä mausteet ja silputut yrtit. Anna keiton kiehahtaa ja siirrä pian sen jälkeen kattila pois levyltä. 

Tarjoa keitto ranskankerman tai raejuuston kanssa.

Tunnustus1: yleensä käytän keitossa kidneypapuja, mutta muut pavut käydät yhtä hyvin.

Tunnustus 2: alkuperäisen ohjeen mukaan keittoon kuuluu laittaa tuoretta basilikaa, mutta mulla on niin kamala korianterimania nyt päällä, että oli pakko laittaa sitä. Toimii.

Tunnustus 3: alkuperäiseen ohjeeseen ei tule ituja. Ne eivät siis ole välttämättömiä.

Välimeren kasviskeitto vs. kesäkeitto 6-0.

 

Kus on lähim restoran?

Otsikosta päätellen on tultu taas vierailtua etelänaapurisamme eli Virossa. Tehtiin K:n kanssa päiväreissu Tallinnaan ja olipas ihanaa! Kyseessä ei ollut mikään perussuomalainen viinanhakureissu, vaan nyt S&K kävivät vähän kaunistautumassa, shoppailemassa, ihailemassa vintageliikkeitä... ja syömässä. :)

Saattaa kuulostaa tylsältä ja spontaanittomalta, mutta koko lauantai oli suunniteltu liikkeiden, ravintoloiden ja kahviloiden osalta. Meillä oli kuitenkin hirmu hauskaa, aika kului kuin siivillä ja löytyihän sitä aikaa parille spontaanille sattumallekin :)

Saavuimme Tallinnaan aamupäivästä, joten lounasaikaan olikin jo nälkä. Hyppäsimme bussiin määränpäänämme F-Hoone. Ravintola sijaitsee osoitteessa Telliskivi 60a, vanhassa tehdaskompleksissa, jota kutsutaan Loomelinnaksi. K pongasi tämän ravintolan lukemiensa blogien kautta, ja paikka oli todellakin meidän molempien mieleen. Pääsimme näkemään uutta aluetta Tallinnasta ja ennen kaikkea olimme siellä missä paikallisetkin. Toki paikalla oli muitakin turisteja meidän lisäksemme, mutta ei samalla tavalla kuin tuolla Viru Keskuksen ympärillä.

Lounaaksi söimme salaatit ja jaoimme bruschetta-lautasen. Viineineen lounaamme hinnaksi tuli yhteensä noin 12 euroa, joka mielestämme oli kohtuullinen hinta.

 

Siinä meikäläisen chevre-salaatti välimeren kasviksilla.

Bruschetat: tomaatti-vuohenjuusto, joku toinen tomaatti-juttu, hummus ja mustaa tapenadea.

Lounaan jälkeen iltapäivällä olimme suunnitelleet menevämme kahville Pierre Chocolaterieen, mutta sitten eteemme osui Kohvik Must Puudel (os. Müürivahe 20). Kahvilan herkkuvitriini laukaisi ennenaikaisen makeanhimon, joten olihan siellä sitten pakko ottaa kakkupalat! Rakastan pähkinöitä, ja kun vitriinistä löytyi suklaa-pekaanipähkinäkakku, jossa oli päällä myös vähän kinuskikastiketta, oli päätös tehty.

Must Puudelin sisäpiha oli ihanan värikäs erilaisine yksityiskohtineen. :)

 Monta tuntia tämän jälkeen sahattuamme katuja ristiin rastiin olikin sitten ruokailun osalta päivän kohokohta: menimme syömään ravintola MEKKiin (os. Suur-Karja 17/19). Alun perin olimme K:n kanssa pohtineet ottavamme neljän ruokalajin illallisen, mutta muutamaa tuntia aiemmin syödyt kakkupalat painoivat vielä sen verran masussa, että aloitimme suoraan pääruoasta. K valitsi listalta rapeaksi paistettua MEKK-kalaa, minä taas paahdettua hirvenlihaa. Pääruokamme olivat meidän molempien mielestä niin maittavat, ettemme voineet poistua ravintolasta ilman jälkkäriä. K otti suklaa-juustokakkua ja mä valitsin raparperihillokkeen. 

Palvelu ravintolassa oli myös todella hyvää, tarjoilijamme osasi suositella ruokiemme kanssa erittäin hyvät viinit, siitä iso plussa. Tosin ravintolan lasku naamaa kohti oli sen suuruinen, että kyllä sillä kelpaakin saada hyvät viinisuositukset :P

Vähän alkupalaa...

Hirvenliha tarjoiltiin paahdettujen pähkinöiden, rosmariinikastikkeen, haudutettujen porkkanoiden sekä sellerikreemin kera.

Yrtti-voikastiketta, perunoita, kalaa ja pinaatti-suolaheinäsalaattia.

"Ota jo se kuva, että pääsen tän annoksen kimppuun!"

Raparperia vaniljajäätelön ja minttusiirapissa marinoitujen mansikoiden kera.

Että näin! Tallinnassa vietetty päivä oli ihana, ja ravintoloista selvää ottaminen etukäteen todellakin kannatti. Ja Must Puudel oli löytö. Vaikka Tallinna on lyhyen matkan päässä, niin ei silti sinne saakka mihinkään Amarilloon lähdetä istumaan.Tai no kukin vetäköön reissunsa miten haluaa: me kun ei K:n kanssa kesälomia voida pitää, niin jotain arjen luksusta oli saatava :)

Ja koska lauantai-ilta päättyi Suomen puolella vähän railakkaammin, niin sunnuntain menu koostui mm. lähipizzerian antimista... Silloin tuli MEKKiä ikävä!

Outoja makumieltymyksiä

Ajattelin tähän väliin heittää tällaisen pienen postauksen uudesta makumieltymyksestäni, joita meillä kaikilla on. Outoja mieltymyksiä ruoan suhteen on todennäköisesti yhtä paljon kuin on populaa maan päällä eli paljon!

Tämä makumieltymys ei itseasiassa oo mikään kovin uusi tai uniikki juttu. Eikä edes mun keksimä. Työkaveri kerran mainitsi tykkäävänsä yhdistelmästä ruisleipä + avokado. M sanoi, että sellaisen leivän kun vetää aamupalaksi, niin ei tule ihan heti nälkä. Eikä muuten tule. Oon nyt slaissannut avokadoa todella monena päivänä leipäni päälle: täyttää kiitettävästi ja on HY-VÄ-ÄÄ-!

Eli siis ihan vain näin: 

siivu ruisleipää (omaksi suosikiksi on noussut jälkiuunileipä)
margariinia tai voita tai maustamatonta tuorejuustoa (tai ei mitään)
pari siivua juustoa
puolikas avokado per leipä siisteinä siivuina

Olen tehnyt kesän aikana tavaksi ostaa säännöllisesti avokadoja, usein sellaisen noin kilon painoisen pussin. Nehän on sieltä kaupasta ostettaessa niin kovia, että niillä voisi rikkoa ikkunan (en ole kylläkään testannut), mutta kun niitä jaksaa pitää pari päivää paperi- tai muovipussissa ja mieluiten vedottomassa tilassa, niin kyllä ne hedelmät siitä pehmenee. Kypsyttämisprosessin aikana kannattaa välttää avokadojen turhaa lääppimistä, siitä ne tykkää yhtä paljon kuin Suomen talvesta.

Tää maailman yksinkertaisin avokadoleipähän on tosi hyvää ravintoa esim. urheilijoille. Muun muassa Steffi ja Henna hyödyntävät avokadoa ruokavaliossaan. Ja vieläpä mua esteettisemmin. Hedelmähän sisältää runsaasti kaliumia, jota tarvitaan lihasten rakentumiseen. Lisäksi siinä on B- E- ja K-vitamiinia. Avokadossa on runsaasti rasvaa, mutta sekin on pääosin kertatyydyttymätöntä kuten oliiviöljykin. Kertatyydyttymättömät rasvat auttavat kolesterolin alentamisessa ja verensokerin tasapainoittamisessa. Avokadoa kannattaa siis syödä, vaikkei olisikaan maailman sporttisin tapaus. Just like I do ;)

Caaaaan't get enought of this...

Melkein jätin koko postauksen tekemättä ystäväni T:n reaktion vuoksi! Toinen silmäkulma nousi epäilevästi ylös, kun kerroin tästä makuyhdistelmästä. Mutta lyhyen googlettelun päätteeksi sain todeta, ettemme työkaverin kanssa ole todellakaan ainoita, jotka tästä yhdistelmästä pitävät. Ehkä sinäkin siis saatat tähän ihastua :)

On tää nyt kuitenkin parempi eväsleipä kuin se T:n kaiman koiran serkun ruisleipä, johon tuli päälle pelkkää ketsuppia!

Syö mun (minttu)suklaata

Meillä ei ole töissä perjantaipulloa - meillä on perjantaipulla!

Jokainen tuo vuoroviikoin jotain kakkua, torttua, pullaa...tai mitä lie herkkua tuokaan, ja ennen kuin kaikki kirmaavat kotiin viikonloppua varten pidetään sellainen yhteinen kaffepaussi osaston kesken. 

Mulla oli (jo) juhannusviikolla vuoro tuoda hyvyyksiä töihin, joten pienen valikoinnin jälkeen päätin pyöräyttää edellisenä iltana After Eight-juustokakun. Joojoo, tiedän että oli keskikesän juhla lähellä ja olis pitäny vääntää joku mansikkatorttu, mutta silloin ei vain ollut fiilistä. Sitä paitsi Crazy Bakerin blogista löysin tosi hyvän ohjeen, josta muokkasin hieman omanlaiseni :)

Ohjeiden yksinkertaisuudesta huolimatta (sekoita sitä, vatkaa tätä, yhdistä kaikki) kakku on aika suuritöinen, joten varaudu hyvillä hermoilla...ja tarpeeksi monella eri kulholla.

Tässä ohje:

Pohja:
350g Minttu-Dominoita
70g sulatettua voita

Täyte:
2prk maustamatonta tuorejuustoa
2prk suklaavanukasta
1 paketti After Eight- suklaata
8kpl liivatelehtiä
1/2dl kiehuvaa vettä
3dl kermaa
3tl vaniljasokeria

Kuorrutus:
3kpl liivatelehtiä
3dl maitoa
1dl tummaa kaakaojauhetta
3/4dl sokeria    
1/2tl vaniljasokeria


Murskaa Domino-keksit tehosekoittimessa tai kättä pidemmällä muovipussin sisällä. Sekoita kulhossa keksinmurut ja sula rasva. Sekoita hyvin ja painele pohja leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan (Ø24cm).

Laita liivatteet runsaaseen veteen reiluksi 10min ajaksi. Sekoita kulhossa keskenään tuorejuusto, vanukkaat ja sokeri. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sulata After Eight-suklaapalat vesihauteessa, ja lisää ne tuorejuustoseokseen ja vatkaa koneella tasaiseksi. 

Ota liivatteet vedestä ja purista niistä liika vesi pois. Kuumenna vesi kiehuvaksi mikrossa ja sekoita liivatteet sekaan. Vähän jäähdyttyään kaada liivateseos ohuena nauhana koko ajan samalla sekoittaen muun täytteen sekaan. Kääntele lopuksi kermavaahto sekaan. Kaada täyte vuokaan ja anna jähmettyä jääkaapissa ainakin 3h ennen kuorrutuksen tekemistä.

Aloita kuorrutteen valmitus laittamalla taas liivatteet veteen. Kuumenna maitoa teflonkattilassa koko ajan sekoittaen, ja lisää kaakaojauhe sekä sokeri. Kun seos kiehahtaa, lisää liivatteet ja sekoita hyvin. Anna seoksen jäähtyä haaleaksi, ja kaada vastan sen jälkeen juustokakun päälle. Anna kakun hyytyä mielellään seuraavaan päivään (minimiaika hyytyä hyytyä noin: 3h + 5h= 8h - en tosin pane päätäni pantiksi).

Ennen reunojen irroittamista vuoasta, pyöräytä terävää veistä pitkin kakun reunoja ja vasta sitten irroita reuna kakusta varovasti. 

Töissä oli myös mansikoita tarjolla, sopivat mukavasti kakun kylkeen :)

Muutama After Eight siinä...

 

Koristelut Dr. Oetkerin suklaalehdillä.

Ei makeaa mahan täydeltä... mut parempi silti liikaa kuin liian vähän! ;) 

Best ever tuna pie

Päädyin taas suurta suosiota nauttivan Kinuskikissan sivuille ja löysin hyvän tonnikalapiiraan reseptin, joka kylläkin sai keittiössäni uudenlaisia muunnelmia. Yksi syy muunnelmiin oli siis se, että taas unohdin yhden tärkeän ainesosan kaupan hyllylle :D Mutta näillä mennään. Joko rakastan omaa ruokaani, vaikka se olisikin hirveetä p*skaa... tai sitten piiraastani tuli oikeesti hyvää.
 

Kevyt tonnikalapiirakka

Pohja:
2,5dl vehnäjauhoja
0,5dl kauraleseitä
1tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
3/4dl vettä
loraus rypsiöljyä

Täyte:
1 paprika
1 sipuli
2rkl rypsiöljyä
1prk tonnikalaa vedessä
nippu persiljaa
200g Valio Viola kevyt yrtti-pippuri- tuorejuustoa
2dl maitoa (niin, kermaahan siihen piti laittaa, mutta unohtui ostaa...)
2 munaa
2tl yrttimaustetta
mustapippuria

Valmista pohja. Sekoita kulhossa pohjan kuivat aineet keskenään ja lisää vesi. Lisää lopuksi öljy (ja jauhoja, jos on tarvis). Vaivaa taikinasta tasainen pallo, ja levitä voidellulle piirakkavuoalle (Ø 25cm). Painele pohjaan haarukalla reikiä. Voit halutessasi esipaistaa piirakkapohjaa 200°C uunin alatasolla n. 10min.

Kuutioi sipuli ja viipaloi paprika. Kuumenna öljy paistinpannulla ja lisää paprikan suikaleet ja kypsennä ne pehmeiksi. Lisää loppuvaiheessa sipuli, ja kuullota seosta vielä hetki. Kumoa vihannekset kulhoon jäähtymään.

Silppua persilja ja valuta tonnikalasta vesi. Sekoita kaikki piirakan täytteen ainekset keskenään kulhossa, ja kaada täyte vuokaan.

Paista piirasta 200°C noin 35min. Suojaa piiras foliolla loppuvaiheessa, jos sen pintaa meinaa ikävästi palaa. 

Piiras on parhaimmillaan saatuaan vetäytyä ainakin pari tuntia. Tarjoa salaatin kanssa.

Eikä muuten haittaa yhtään, että kerman sijaan laitoin piirakkaan maitoa. :)

Täältä löytyy ohje alkuperäiseen reseptiin ja inspiraationi lähteeseen.