Maa-artisokkakeittoa alkuruoaksi

Sain siskoltani joululahjaksi Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin Hyvää joulua -keittokirjan, josta päätin ottaa jonkin reseptin tällä kertaa testattavaksi. Hyvää joulua esittelee nimensä mukaisesti jouluruokia, mutta suurin osa niistä on kuitenkin talveen muutenkin sopivia. 

Jos siis viikonloppuna on tarkoitus kokkailla pitkän kaavan mukaan, niin tässä olisi sopiva alkuruoka.

Tällä kertaa kirjan sivuilta silmiini osui alkuruoaksi sopiva maa-artisokkakeitto, jota päätin tuunata vielä hieman oman maun mukaan. Välimäen ja Lindholmin alkuperäiseen ohjeeseen ei tule perunaa, mutta minä päätin sitä pari kappaletta siihen lisätä. Perunan tärkkelys tuo keittoon lisää ihanaa samettisuutta, joten siksi se päätyi sopan sekaan. Keiton voi siis hyvinkin tehdä ilman perunaa.  

Ihan näin alkajaisiksi on sanottava, että Hyvää joulua on erittäin hyvin toteutettu keittokirja, jossa reseptit ovat moderneja ja kuvat kauniita ja houkuttelevia. Jouluihmiset, vink vink! ;)

Ai vitsi, että tän pirulaisen kuoriminen oli kivaa!

Tässä ohje maa-artisokkakeittoon (n. 5-6 annosta)

300g maa-artisokkaa
2 pientä jauhoista perunaa
1 keltasipuli
2 valkosipulinkynttä
n. 3dl vettä
n. 5dl täysmaitoa
1/2 - 1tl suolaa
mustapippuria myllystä
2rkl voita
keiton pinnalle muutama tippa tryffeliöljyä

Kuori maa-artisokat ja perunat sekä sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuumenna oliiviöljy kattilassa ja kuullota siinä kasviksia hetki. Lisää tämän jälkeen vesi ja maito. Lisää suola ja mustapippuri. Anna keiton kiehahtaa ja sen jälkeen laske lämpötilaa, niin että keitto porisee hiljaksiin, kunnes vihannekset ovat kypsiä.

Ennen soseuttamista kaada reilusti keitinlientä talteen. Soseuta keitto tasaiseksi ja lisää keitinlientä sen verran, että keitosta tulee mielestäsi sopivan paksuista. Lisää voi ja anna sen sulaa keittoon. Sekoita vielä ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa. 

Jaa keitto annoslautasiin, ja pirskottele päälle tryffeliöljyä. Itse paistoin pannulla keiton kaveriksi pari viipaletta ruisleipää, jotka maustoin suolalla ja pippurilla. 

Yksinkertaista ja hyvää! Muista, että maa-artisokka on hyvin miedon makuinen, joten varo laittamasta liikaa suolaa, pippuria tai valkosipulia. Keitto on hyvässä balanssissa, kun mikään näistä ei dominoi keittoa liikaa.

Sitten vielä pari lasia hyvää punaviiniä, niin alkaa täydellisen illallisen ainekset olla siinä! 

Kuten kuvista saattaa huomata, ruoka-annokset on kuvattu jakkaralla. Aivan, ruokapöytä puuttuu. Olen elänyt ilman sellaista nyt noin kuukauden, ja aion juhlistaa sitä päivää, kun sen saan! Toivottavasti se päivä koittaa pian!

lilla kitchen kiittää ja kuittaa!

Peruna-kesäkurpitsagratiini

Kaivoin keittiön kätköistä Gullichsenien Safkaa-kirjan, kun halusin tehdä jonkin hyvän lisukkeen pihvieni kanssa. Eipä kirjaa tarvinnut kauaa plärätä, kun sivuilta pompsahti jo eteeni tämä peruna-kesäkurpitsagratiini! En ole pitkään aikaan edes mitään gratiineja vääntänyt, joten sellaista oli kiva vaihteeksi syödä.

Tein tämän gratiinin suht pieneen vuokaan, ja kaikki tuli syötyä kerralla. Varmaan tästä kuuluisi neljä annosta tulla, mutta kahteen pekkaan se kuitenkin tuli syötyä. Kun oli niin hyvää. Jos et siis karsasta syödä tuhtia ruokaa, ja ruokailijoita on enemmän kuin kaksi, kannattaa suosiolla tehdä tupla-annos. 

Okei, ylhäällä olevasta kuvasta voi päätellä, että vedin kerman kanssa pienet överit, ehkä sitä ei olisi tarvinnut noin paljon... Tai sitten se johtuu siitä, että laitoin kerman vuokaan liian myöhään....Mä nimittäin meinasin unohtaa sen kokonaan! Gratiinipoloinen oli ehtinyt olemaan jo hetken uunissa, kun mä ryhdyin mielessäni pohtimaan, että nyt unohtui kyllä jotain... Ja kääk, vuoka nopeasti pois uunista, kermat sekaan sen kummemmin määrää tarkistamatta ja takaisin uuniin. Mä oon kyllä välillä niin sohlo ruoanlaiton suhteen! Aina ei multitasking onnistu!

Mutta hei, onneksi maku oli silti hyvä. Ja mun mielipide on, että mieluummin liikaa kermaa kuin liian vähän. ;)

Tässä ohje:

1 iso kesäkurpitsa
5 keskikokoista perunaa
puolikas valkosipulinkynsi
2rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
2dl punaleima-emmentalia raastettuna
2rkl voita
2dl kuohukermaa

Lämmitä uuni 200-asteiseksi. Pese kesäkupitsa ja viipaloi se noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Itketä kesäkurpitsan viipaleet: ripottele niiden päälle reippaasti suolaa ja jätä sen jälkeen lepäämään.

Kuori ja pese perunat. Viipaloi ne noin 3mm:n siivuiksi. Hiero uunivuoka halkaistun valkosipulinkynnen puolikkaalla ja voitele voilla (tai öljyllä).

Kuivaa kesäkurpitsanviipaleet keittiöpyyhkeeseen ja kuumenna paistinpannu. Lisää öljy ja paista kesäkurpitsoista parissa erässä kauniin värisiä. 

Lado vuokaan perunoita, suolaa, pippuria, kesäkurpitsaa ja juustoraastetta vuorotellen. Vuoka kuorrutetaan juustoraasteella ja halutessasi myös voinokareilla. Kaada joukkoon se kerma (ei saa unohtaa sitä melkeinpä tärkeintä ainesosaa....).

Gratinoi vuokaa uunissa noin 30-35min tai kunnes perunat ovat kypsiä. Anna gratiinin tekeytyä ja jäähtyä hetken ennen tarjoilua. 

Kun gratiini oli tullut ulos uunista, laitoin pian sen jälkeen pihvit pannulle.

Siinä se sitten pikkuhiljaa hupeni...

Pihviä voisi kommentoida sen verran, että se taitaa olla mediumin sijaan ennemminkin medium rare :P

Näin tuli taas kokkailtua täydellistä viikonloppusafkaa: vähän spessumpaa, tuhdinpaa ja parempaa. Peruna-kesäkurpisagratiinin kaverina oli tosiaan naudan sisäfilepihvi, joka jätettiin suosiolla noinkin raa'aksi, koska niin se vaan on parhaimmillaan. Ihan mielipide-juttu. :)

Vinkki! Kesäkurpitsat kannattaa todellakin itkettää: poistamalla ylimääräistä nestettä ei itse gratiinistakaan tule sitten liian vetistä.