Say "CHEESE"!

Bongasin Jonnan blogista ihanan kesäkurpitsa-ricottagaleten ohjeen. Tarkemmin ottaen piiraassa ei ole vain ricottajuustoa, vaan myös mozzarellaa ja parmesania. Kalorikammoisen ei siis kannata vaivautua edes lukemaan tätä postausta :D

Jonnan ohjeessa luki, että piiraaseen tulee yksi isohko tai kaksi pienempää kesäkurpitsaa. Mulle kävi kutenkin kurpitsan ostamisen kanssa hieman ohraisesti: ensimmäisestä lähikaupastani kesäkurpitsaa ei löytynyt yhtäkään kappaletta, ja toisesta yksi pienehkö! Otin siis nyreissäni sen viimeisen kurpitsan ja ryhdyin miettimään sille kaveria. Päädyin paprikaan.

Tässä siis ohje:

Pohja:

3dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
100g kylmää voita
1prk kermaviiliä
2tl sitruunamehua

Täyte:

1 kesäkurpitsa
3/4 punaista paprikaa
0,5tl suolaa
2rkl öljyä
1 valkosipulin kynsi
125g ricottaa
50g parmesania
50g mozzarellaa
1rkl tuoretta basilikaa hienonnettuna
(piiraan reunojen voiteluun 1 keltuainen ja tilkka vettä.)

Valmista pohja. Nypi kulhossa sekaisin vehnäjauhot, suola ja voi. Lisää kermaviili ja sekoita tasaiseksi. Sen jälkeen kääri taikina tuorekelmuun ja laita jääkaappiin puoleksi tunniksi.

Viipaloi paprika renkaiksi ja siirrä ne sivuun odottamaan. Viipaloi kesäkurpitsa, ja levitä viipaleet leivinpaperille. Itketä kesäkurpitsoja eli ripottele niiden päälle suolaa ja jätä ne paikoilleen noin puoleksi tunniksi. Tämän jälkeen pyyhi kesäkurpitsoista tihkunut kosteus pois.

Raasta valkosipuli hienoksi ja lisää öljyyn, ja jätä hetkeksi sivuun odottamaan.

Raasta juustot ja sekoita ne keskenään kulhossa. Lisää basilikasilppu sekä puolet valkosipuliöljystä.

Ota taikina pois kelmusta ja levitä se jauhotetun leivinpaperin päälle ja kauli siitä halkaisijaltaan noin 30cm kiekko. Tässä vaiheessa itse kaulin taikinan jo niin, että uunipelti oli koko ajan leivinpaperin alla.

Levitä juustotäyte keskelle taikinakiekkoa niin, että joka puolelta jää reunoille noin 5cm tilaa. Tämän jälkeen lado kesäkurpitsat juustotäytteen päälle, ja suijauttele väliin myös paprikarenkaita. Lopuksi levitä päälle loput valkosipuliöljystä.

Taita taikinan reunat kohti keskustaa ja lopuksi sivele ne keltuais-vesiseoksella.

Paista uunissa keskitasolla 200-asteessa noin 35-40min. 

Nyt täytyy myöntää, etten mokasin kuvien oton siinä mielessä, että menin ottamaan piiraasta palan ennen kuin olin ehtinyt siitä ottaa kokonaisena kuvaa... Lieneekö syynä se, että keittiössä tuoksui niin hyvälle, ettei heti ensimmäisenä käynytkään mielessä ottaa kameraa käteen? ;)

Raa'at jäähyväiset

Kuten tuossa taannoin lupasin, vein vikan työpäivän kunniaksi (vai harmiksi?) osastoni yksikölle raakasuklaakakun. Työt loppuivat itse asiassa jo hyvän aikaa sitten, mutta rankan lomailun vuoksi ei ole aiemmin ollut aikaa postailla. :)

Alkuperäinen resepti kakkuun löytyy täältä. Mä tein täytteestä noin kaksinkertaisen, koska kakku piti tarjoilla suht isolle porukalle. Itse asiassa kakusta olisi voinut tehdä vieläkin isomman, koska se jäi edelleen todella matalaksi....

Tässä avokado-suklaakakun ohje:

Pohja:

150g manteleita
100g taateleita
2rkl kaakaojauhetta
1-2rkl vettä

Täyte:

7 avokadoa
1 appelsiinin raastettu kuori
1 vaniljatanko
n. 3-3,5dl kaakajauhetta
n. 1,5dl kookosöljyä
reilu 2dl ruokosokeria
ripaus merisuolaa

Koristeluun:

kookoslastuja
raakasuklaata
kaakaojauhetta

Liota manteleita vedessä yön yli tai vähintään kuusi tuntia. Huuhtele ja jauha mantelit tehoseikoittimessa tasaiseksi. Poista taateleista kivet ja pilko ne. Lisää tehosekoittimeen kaakaojauhe, pilkotut taatelit ja sekoita tasaiseksi. Lisää tarvittaessa vettä. Omalla kohdalla alkuperäinen 1,5tl vettä tuntui liian pieneltä, lisäilin vettä vähän ronskimmin.

Painele taikina leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan (halkaisija n. 2cm) pohjalle, ja siirrä jääkaappiin jähmettymään täytteen tekemisen ajaksi.

Kuori ja pilko avokadot. Pese appelsiini ja raasta sen kuori. Halkaise vaniljatanko pituuttaan kahtia, ja rapsuttele siemenet sen sisältä isoon kulhoon. Lisää samaan kulhoon avokadot, kaakaojauhe, kookosöljy, ruokosokeri sekä merisuola, ja sekoita ainekset sauvasekoittimella sileäksi. Kääntele vasta viimeisenä appelsiinin kuoriraaste sekaan. 

Kaavi täyte pohjan päälle. Siirrä kakku pakastimeen jähmettymään noin tunniksi. Koristele kakku juuri ennen tarjoilua.

Mä laitoin kakun koko yöksi pakkaseen jäätymään, koska tiesin ettei töissä kakkua aleta klo 8 aikaan syömään. Kakku oli aamulla pakastimesta otettaessa kova kuin jääkalikka, ja heti töihin päästessä laitoin sen jääkaappiin. Lounasajan jälkeen kakku ei enää ollut jäässä vaan juuri sopivaa tarjoiltavaksi. Tämä siis vinkkinä, jos et ehdi heti tarjoamaan kakkua sen valmistuksen jälkeen.

Ihan kivaltahan tuo kakku jäisenäkin näytti.

Okei, myönnän että koristelu meni tällä kertaa ihan överiksi. Jotain olisi ehdottomasti pitänyt jättää pois :D Mansikat ja karviaiset ostin extrana, koska pelkäsin kakun yksinään olevan liian vähän koko meidän työporukalle. Mutta onneksi sitä riitti kaikille, tämä raakakakku on meinaan sen verran jytyä tavaraa, ettei sitä palakaupalla pysty syömään ;)

Suosittelen kaikille raakakakkuja! Jos vaikuttaa liian hifistelyltä, niin tekee sitten ihan vaan normi Digestive-kakkupohjan, mutta täytteen ohjeen mukaan: olen ehdottomasti sitä mieltä että avokadoa kakun täytteenä kannattaa kokeilla ainaisen tuorejuuston/maitorahkan/tms sijaan. 

Kakku sopii erinomaisesti ruokarajoitteisille, sillä kakussa ei käytetä maitotuotteita, viljaa tai kananmunaa. Raakakakut ovat normikakkuihin verrattuina varsin terveellisiäkin vitamiinineen päivineen... vaikka eihän raakakakkua päivittäiseen salaattiannokseen voi vaihtaa. Kunpa voisikin!

Suut makiana olikin sitten astetta mukavampaa jättää oma työpiste. M, toivottavasti olet jo tottunut työskentelemään ilman säännöllistä häiriköintiäni. ;)

P.S. Lisää juttua raakaruoasta löytyy täältä!

Maca, maca!

Tein itselleni vähän aikaa sitten iltapalaksi macasmoothien. Vielä jokunen tovi sitten maca oli vain nimellisesti tuttu, koska en ole kauhean perehtynyt näihin superfoodeihin. Macajauhepussukka päätyi hyppysiini työkaverin kautta: "Sä kun olet tollanen ruoanlaittoihminen, niin sulle varmaan ois käyttöä tälle macajauheelle. Saat pitää, mä en tykännyt!" 

No kiitos, kyllä mä sille käyttöä keksin. Ja keksinkin :)

Luonnollisesti oli tästä macajauheesta otettava sitten paremmin selvää: mitä ihmeen pulveria se oikeastaan on? Näin lyhykäisyydessään sitä voi todellakin kutsua superfoodiksi - tuntuu että macan hyödyt- listalta puuttuu enää vain "tekee sinusta kuolemattoman". Sitä kutsutaan lääkinnälliseksi kasviksi, joka auttaa muun muassa stressiin ja mielialavaihteluihin, alapäävaihvoihin (= kuukautiskierto ja -kivut, impotenssi, erektiohäiriöt jne jne) sekä unenlaadun parantamiseen. Macasta hyötyvät niin urheilijat kuin mensan jäsenetkin (parantaa suorituskykyä sekä muistia). 

Niin, vaikuttaa siis kaiken kaikkiaan tajuttoman superilta. Uskon kyllä macan hyviin ominaisuuksiin, mutta pyrin olemaan realistinen. Todennäköisimmin parhaimmat ja oikeasti näkyvät tulokset saadaan säännöllisellä käytöllä. Lisäksi mulla saattavat (säännöllisestäkin käytöstä huolimatta) nuo macan hyödyt jäädä huomaamatta, koska edellä mainittuja vaivoja ei multa oikeastaan löydy. Mutta tällaiset ruokakokeilut ovat aina  pelkkää plussaa ja niin sanotusti sulka meikäläisen hattuun. 

Työkaveri ei siis ollut pitänyt macajauheen mausta, mutta se maku hävisi tämän mustikkaisen macasmoothien sekaan:

2dl jäisiä mustikoita

1,5 banaania

1rkl tummaa kaakaojauhetta

2tl macajauhetta

1tl ruokosokeria

2dl vettä

Kaikki aineet vain blenderiin ja se ois sitten siinä! 

Jos tykkäät tehdä paljon smoothieita sun muita pirtelöitä, niin miksi ei sinne sekaan sopisi laittaa vähän superfoodiakin. Macaa voi laittaa myös sellaisenaa jogurtin sekaan: maku ei ehkä ole kaikista herkullisin, mutta helppo toteuttaa. :)

P.S. Macan lyhyt oppimäärä löytyy täältä. Plus paljon muutakin!

Pure. hosted by Latte Gourmand

Sisko tiesi viedä mut tuossa taannoin suhteellisen erikoiseen lounaspaikkaan - raakaruokakahvilaan! Nimeltään kahvila on siis Pure. at Latte Gourmand.

Turussa toimi ennen tämän Puren tilalla Latte Cafen sisarkahvila Latte Gourmand. Ilmeisesti kiireiden vuoksi Latte Cafen pikkusisko oli hyvin usein kiinni. Kun Puren omistajalle, Tytti Lairolahdelle, tarjottiin mahdollisuutta avata nykyisiin tiloihin oma yritys, hän otti haasteen vastaan. Tilalle tuli raakaruokakahvila Pure, jonka nimen perään vielä sisällytettiin myös Latte Gourmand. Yhteistyötä Latte Cafen kanssa tehdään edelleen, sillä hän myy kahvilan omia kahveja sekä papuja.

Kävimme siis siskon kanssa Puressa salaattilounaalla...ja jälkkäriksi otimme tietenkin raakakakut! Raakakakkujahan ei ollenkaan kypsennetä uunissa. Ja ei - raakakakuilla ei tarkoiteta juustokakkua tms. hyytelökakkuja. Jutun juju on siinä, että kypsentämisen lisäksi raakakakuissa pyritään käyttämään mahdollisimman terveellisiä ainesosia: sokeri vaihtuu esimerkiksi luomuhunajaan, viljatuotteet pähkinöihin ja perinteinen suklaa tietenkin raakakaakaojauheeseen. Että vähän enemmän pitää hifistellä voidakseen sanoa tehneensä raakakakkua! ;)

Tässä vähän fotoa siskosten lounashetkestä ja tietty itse Puresta.

Arin sipsit oli tosi hyviä, selvästi itse tehtyjä. Vai oliko ne Jarin?

Ens kerralla määä otan...Berry smoothien!

Salaattilounas oli mielestäni ihan perus. Ei kai siitä salaatista ilman kypsennysmenetelmiä sen ihmeellisempää saa. Itse idätetyt mung-pavun idut olivat miedon makuisia, eivät kitkeriä niinkuin joskus kaupasta ostettaessa. Vaikka Pure onkin raakaruokakahvila, siellä oli myös kanaa tarjolla (hyvänmakuisessa persilja-jakaikkeemuutakivaa-marinadissa). Sisko epäili sen johtuvan poliisilaitoksen läheisyydestä: sieltä saa hyvin asiakkaita lounasaikaan, mutta saattaa edellyttää, että lainvartijoille löytyy edes jotain lihaa lautaselle. Ehkä Puren aseman vakiinnuttua kanat katoaa?

Kakut olivat ihania. Nykyään jälkiruoat ovat aivan liian usein kuormitettu sokerilla niin, ettei siinä oikeastaan mikään muu maistu! No nyt ei mennyt sinne päinkään: siskon raakasuklaakakussa maistuivat luonnollisesti raakasuklaa (joka ei ole niin makeaa kuin tavallinen suklaa) sekä kookos, jota oltiin ilmeisesti laitettu kakkupohjaan. Mullakin maistui omassa mustikkakakussa kookos, tietysti mustikka ja vähän sitruuna. Mulla loppuu ihan just kesäduuni, joten saattaa olla että tästä inspiroituneena jonkinlainen raakakakkunen tulee tehtyä... ;) 

 

 

Hei kaik te siäl Turuus, menkää käymää Purees!  Sitä ennen olisi tässä vähän luettavaa.

 

pastaa, parsaa, parmaa

Seikkailen todella harvoin Valion sivuilla, mutta nyt osuin kultasuoneen. Löysin nimittäin tämän erittäin hyvän pastareseptin, jota oli heti kokeiltava. Mulla on aika villit maustesormet, ja siksi yllätyinkin, kun huomasin ettei tässä reseptissä käytetä yhtään mausteita! Epäilevänä Tuomaksena kuitenkin noudatin ohjetta (ainakin maustamisen osalta), ja lopputulos oli mitä parhain! Todella maukas pasta-annos! Kaikki ainekset itsessään ovat niin maukkaita (esim. paahdetut mantelit), ettei annos enempää makuja kaipaa! 
 

Tässä minun versioni parsakaali- parmankinkkupastasta (n. 5 annosta):

1 pak ilmakuivattua kinkkua (ohjeessa luki 80g, mutta mun pakkaus oli 100g - parempi niin)
1dl kuorellisia manteleita
n. 200g parsakaalia
7dl pennepastaa (täysjyvä)
1-1,5dl juustoraastetta
2 isoa tomaattia

Kuumenna uuni 200°C. Lado parmankinkut vierekkäin leivinpaperilla peitetylle uunipellille, samoin mantelit. Paahda kinkkuviipaleita ja manteleita uunin keskitasolla noin 8min. Kinkkujen pitäisi siinä ajassa olla kyllä rapeita.

Laita pastavesi kiehumaan. Pese parsakaali ja leikkaa kukinnot irti varsista ja viipaloi parsanosat haluamasi kokoisiksi. Pese ja kuutioi tomaatit.

Keitä pasta pakkausohjeen mukaan ja lisää parsa puolivälissä kypsennystä. Keitä pastat al denteksi ja kaada keitinvesi pois. Ota vettä talteen desilitran verran.

Sekoita pasta-parsaseokseen juustoraaste, pätkitty parmankinnku, mantelit ja  kuutioitu tomaatti. Mehevöitä säästämälläsi keitinvedellä. Tarjoa heti ja nauti.

Yummy!

Kaffepaussi Lappeenrannassa

Olin viime viikolla tekemässä pikaisen työmatkan Saimaan etelärannalle eli Lappeenrantaan. Olenkohan viimeksi käynyt tuolla itärajan tuntumassa viime vuosikymmenen alkupuolella...? Noh, nyt olikin jo aika mennä katsastamaan city uudelleen! 

Työjuttujen jälkeen oli pari tuntia aikaa ennen junani lähtöä. Suoraan sanottuna hyvin paska sää antoi mainion syyn antaa katseen levätä Saimaan sijaan toisenlaisessa kohteessa: kakussa. Tai kakuissa.

Eksyin keskustassa lounaalle ravintola Wolkoffiin, jonka jälkeen suuntasin puolivahingossa naapuriin jälkkärille. En vain voinut kävellä Caffe Violetin ohi! Kahvila oli sisältä todella kaunis, ja ne kakut... aijai, ne kakut! 

Mustikka-suklaakakun täytteenä oli, no, kokonaisia mustikoita ja suklaapaloja.

Tässä kahvilassa valinnanvaikeus oli mieltä raastavaa. "Voinko mä saada näitä kaikkia vähän?"

Ihan pohjaton meikäläisenkään mahalaukku ei ole, joten noin puolet kakkupalasta piti säästää junamatkalle. Siellä se herkuttelu vielä jatkui :)

Mutta hei, ei tässä vielä kaikki! Caffe Violetista lähdin tarpomaan kohti rautista, mutta en taaskaan päässyt montaa metriä eteenpäin, kun katseeni kiinnittyi kokkikauppa Culinaria al denteen. Mulla on ollut jo pitkään harkinnassa ostaa tartalettimuotit, joten eikun sisään putiikkiin. 

Ostamissani tartalettimuoteissa on irtopohja, kätevää!

Kuten kuvista näkyy, mukaan tarttui myös halkaisijaltaan 8cm stanssi! Tällä voi sitten leikata kakuista nättejä leivoksia uujee :)

Miten kävikin näin hyvä munkki, että kaikki ne kolme paikkaa, joissa pyörähdin olivat mielestäni oikeita aarteita? Yleensä pitää sahata kartalla ristiin rastiin, että saa haluamansa, mutta nyt kaikki tapahtui kuin "yhden pysähdyksen taktiikalla".

Suuri kiitos työnantajalleni, joka soi minulle tilaisuuden matkata Lappeenrantaan. Ja kiitokset myös VR:lle, jonka junavuorot ajoittuivat siten, että oli pakko jäädä kaupunkiin pariksi tunniksi pyörimään!

Key Lime Pie

Ai vitsi kuinka hyvää. Key lime pie nimittäin. Leivoimme A:n kanssa yhtenä päivänä tätä ihanaa ja raikkaan makeaa piirasta, jonka teimme Soilan blogissa ollutta ohjetta noudattaen.

Key lime pie on erittäin helppo tehdä, sillä se sisältää vain viittä eri ainesosaa - tumpelokaan kotikokki ei siis voi tätä piirasta ihan helposti mokata.

Ihan traditionaalista Floridan limepiirakkaa ei tosin tullut tehtyä. Ensinnäkin oikeassa key lime pie-reseptissä käytetään key limettejä, jotka ovat väriltään hennon keltaisia ja joita kasvaa kaikkialla Floridassa. Jos Suomessa niitä myydään, niin en kyllä tiedä missä. Meidän key lime pie sisälsi ihan normilimejä. Toisekseen perinteiseen piirakkaan kuuluisi kai hyötykäyttää kananmunan valkuaisetkin eli tehdä niistä marenki, jolla kuorruttaa piiras. Jos siis ajatuskin valkuaisten viskaamisesta biojätteeseen raastaa sydäntäsi, niin suosittelen tekemään marenkipäällysteen. Hyvä perusohje marenkiin on laittaa yhtä valkuaista kohden 0,5dl sokeria.

Tässä ohje:

Pohja:
200g Digestive-keksejä
n. 125g sulatettua voita

Täyte:
5 kananmunan keltuaista
1prk kondesoitua maitoa
1dl limemehua

Koristeluun lime-viipaleita ja limen kuorta.

Kuumenna uuni 175°C. Murskaa keksit tasaiseksi joko käsin tai tehosekoittimessa ja lisää joukkoon sula voi. Sekoita tasaiseksi. Taputtele pohja leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan käsin ja paista pohjaa uunissa noin 10min.

Erottele keltuaiset valkuaisista ja sekoita keltuaisten rakenne kulhossa rikki. Sekoita joukkoon kondensoitu maito. Purista limeistä mehut (1dl = 4-5 limeä) ja lisää maidon ja keltuaisten joukkooon. Sekoita tasaiseksi seokseksi.

Kaada täyte esipaistetun keksipohjan päälle ja paista vielä noin 15min. Tämän jälkeen ota pois uunista, ja piiraan hieman jäähdyttyä laita se jääkaappiin odottamaan ainakin 3h ajaksi ennen tarjoilua. Koristele limeviipaleilla ja limen kuorella.

Purista, purista...limeä!

JOS haluat tehdä piiraaseen marenkipäällisen, niin lisää erittäin kovaksi vatkattu marenki sen jälkeen, kun olet paistanut täytettä sen 15min. Lappaa marenkia täytteen päälle ja paista uunissa niin kauan, että marenki on saanut kauniin värin (uunista riippuen 5-10min).

Key lime pie alá A&S toimi hyvin ilman marenkiakin. Täytteen koostumus on aivan ihanaa: lusikka uppoaa täytteeseen kuin kuuma veitsi voihin. Ja rapsakka pohja toimii kivasti kontrastina. 

Vielä kun on kesää jäljellä niin tehkääs niitä kesäisiä kakkuja sun muita! :)

Raikas nuudeli-kaalisalaatti

Lisää kaalipöperöä, tällä kertaa hieman aasialaisella twistillä. Tämä salaatti on yhdestä keittokirjasta, jonka rakas äitini osti mulle joskus vuonna töttöröö, mutta monen muuton ja osoitteenvaihdon jälkeen keittokirja on kadonnut mun käteni ulottumattomiin. 

Onneksi pääkopasta löytyy (vielä) sen verran kapasiteettia, että nippanappa muistin tämän salaatin ohjeen. Nuudeli tekee salaatista mukavan ruokaisan, mutta halusin paistaa siihen vielä kanaa kaveriksi. Täytyyhän tyttöjenkin protskua saada. ;)

Raikas nuudeli-kaalisalaatti

300g varhaiskaalia
1 sipuli
1 vihreä paprika
1-2 porkkanaa
lasinuudeleita
go greenin salaattimix-sekoitusta oman maun mukaan

salaatinkastike:

2rkl soijaa
1rkl sweet chili-kastiketta
1rkl seesamiöljyä
1rkl siirappia

Pese ja vihannekset ja kuori porkkana(t). Suikaloi kaali ohueksi. Itse suikaloin kaalin kivuttoman nopeasti suikaloimalla sen juustohöylän avulla suoraan kulhoon. Samalla tavoin tein paprikan kanssa, jonka ensin halkaisin kahtia ja poistin siemenkodan. Suikaloi myös sipulit ja porkkanat ohuiksi siivuiksi. Porkkanoista tuli kauniin ohuita ja pitkiä siivuja kuorimaveitsen avulla.

Liota lasinuudeleita ennen keittämistä noin 10min kylmässä vedessä. Lasinuudelit voi myös korvata terveellisemmillä täysjyvänuudeleilla, joita ei tarvitse liottaa. Kuumenna vesi kattilassa kiehuvaksi, lisää nuudelit ja keitä noin 3min. Huuhtele nuudelit kauttaaltaan kylmällä vedellä ennen kuin sekoitat ne muun salaatin joukkoon.

Sekoita pienessä kulhossa salaatinkastikkeen kaikki ainesosat. Yhdistä keskenään salaatti, nuudelit, selaattimix sekä kastike ja sekoita tasaiseksi. 

Tarjoa esimerkiksi paistetun kanan tai kalan kanssa tai syö sellaisenaan.

Ei ole tämä kikka NiksiPirkasta, vaan ihan omalta äidiltä ;)