keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Supernopee upee wok

1)En ole ennen uskaltanut tehdä jauhelihasta wokkia, mutta nyt päätin kokeilla. 

2)Noin heinäkuun puoleenväliin asti saa vielä kaalia etuliitteellä "varhais". Varhaiskaali on ihanan makeaa ja vaaleanvihreää. Ja siitä saa jauhelihan kanssa hyvin tehtyä...

Varhaiskaali-jauhelihawokkia (3-4 annosta)

800g varhaiskaalia
400g jauhelihaa (vähärasvaista)
1 sipuli
1 paprika
2-3 valkosipulinkynttä
1/2rkl rypsiöljyä
1/2tl savustettua paprikajauhetta
1rkl vehnäjauhoja
2rkl soijakastiketta
2rkl makeaa chilikastiketta


  


Pese kaali ja leikkaa se ohuiksi suikaleiksi, samoin paprika ja sipuli. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. 

Paista jauhelihaa isossa paistinpannussa ilman rasvaa, lisää paprikamauste sekä vehnäjauhot ja kääntele ne huolellisesti jauhelihan sekaan. Lisää pannulle sipulit sekä öljy ja kuullota hetki.

Lisää sekaan varhaiskaali, paprika sekä vehnäjauhot ja kääntele koko ajan muutaman minuutin verran. Sekoita lopuksi sekaan soija- ja chilikastike ja anna kiehahtaa vielä nopeasti. 

Valmis! Syö.


La Chinatan paprikajauhetta voi tilata täältä.

Tällä kertaa osasin pitää maustesormeni kurissa, enkä laittanut mitään maustetta liikaa. Tuota La Chinatan paprikajauhetta saa myös makeana, mutta se vasta on matkalla meikäläisen keittiöön. Savustettu ja tulinen paprikan maku antoi tosi hyvän säväyksen makean chilikastikkeen ja soijan kylkeen. 

Kaalia todellakin kuuluu laittaa kaksinkertainen määrä jauhelihaan verrattuna. Leikkuulaudalla määrä näyttää hirveän isolta, mutta pannussa paistaessa kaali vetäytyy ja "katoaa" pannulle. Suosittelen siis pitäytymään alkuperäisessä määrässä.

Hei hou, tänne loppuun vielä kuvat itse wokki-sörsselistä! :)



Kohta on kaalia yli laidan!

Ei taaskaan mikään nätein ruoka-annos, mutta kukkii se perunakin.


P.S. Seuraavalla kerralla laitan tähän satsiin sekaan myös kurkkua ja kukkakaalia.










perjantai 5. heinäkuuta 2013

Lunkia kesäruokaa

Tässä on nyt vähän heikonlaisesti tullut viime aikoina postailtua kunnon yksittäisiä reseptejä, vaan pikemminkin sellaista "kuvaoksennusta" ystävien kesken olleista herkutteluhetkistä. Toivottavasti pinna kestää vielä tämän postauksen verran, sitten otan itseäni niskasta kiinni ja laitan kunnon reseptejä tänne! :)

Nyt tulee kuvia kesäkuulta, kun en näitä yksinkertaisesti aiemmin ole ehtinyt postata. Eihän tässä välissä onneksi muuta ole ehtinyt tapahtua kuin että mansikat ovat vaihtuneet saksalaisista suomalaisiin.

Vietin taas ystävän kanssa rentoa viikonloppua, ja ohjelmaan kuului toki hyvät sapuskat. Lauantain illalismenu oli seuraavanlainen:

Uunilohta ja kermaviilikastiketta
Uunissa kypsennettyjä vihanneksia
Sitruuna-marenki-tartaletti jälkiruoaksi

Ruoan kanssa oli amerikkalaista Kung fu girl- rieslingiä.




Sisko on muistaakseni kehunut Kung fu girliä, mutta omaan makuuni valkkari oli hieman liian makea. Alkon tuoteselostuksen mukaan viini tosin on puolikuiva ja erittäin hapokas, mutta silti tuntui turhan sokeriselta...

Tässä ohjeet uunilohelle:

kirjolohifilettä (n. 150g per naama)
1 sitruuna
rosepippuria
suolaa

Uuni kuumenemaan noin 175-200-asteeseen. Pyyhi kalafileen pinta kuivaksi talouspaperilla. Ripottele sen jälkeen pinnalle reippaasti suolaa ja rosepippuria. Halkaise sitruuna kahtia: toisesta puoliskosta purista sitruunan mehu kalan päälle, ja toinen puolisko viipaloi ja asettele viipaleet myös kalan päälle.

Kypsennä uunin keskitasossa noin 30minuuttia.

Uunivihannekset voi lisätä noin 10min lohen jälkeen. Meidän uunikasviksemme koostuivat porkkanoista, perunasta, paprikasta ja kesäkurpitsasta, jotka oli maustettu oliiviöljyllä ja pizzamausteella.

Kermaviilikastike lohelle:

1 purkki kermaviiliä
suolaa
mustapippuria
nippu tilliä
(chilijauhetta)

Sekoita mausteet kermaviilin joukkoon ja anna kastikkeen maustua tarjoiluun saakka jääkaapissa. Arvatkaa mitä - laitoin taas liikaa chiliä ja pippuria. Lopputulos oli se, että K:n huulet olivat tulessa. Hupsista, ei näin.



Jälkiruoaksi olikin sitten Stockalta ostetut sitruuna-marenki- tartaletit, jotka maistui niin hyvältä! Minä ja K rakastetaan a)marenkia ja b) sitruunaa - tuo combo siis ei voinut olla muuta kuin taivaallinen. Stockan jälkkärikakkuset on päivän pelastus, kun aika ei riitä leipomiseen, mutta jotain hyvää on saatava :)





Seuraavana aamuna syötiin brunssimainen aamupala K:n kanssa. Oli paistettua kananmunaa, jogurttia, hedelmiä, leipää... ja sitten myös mun all-time favorite: tomaatti-mozzarellasalaattia. Tässä ohje (n. 3-4 annosta):

3 tomaattia
2 pkt mozzarellaa
puolikas punasipuli
oliiviöljyä
balsamicoa
n. 1tl kuivattua (tai tuoretta) basilikaa
mustapippuria

Viipaloi tomaatit ja mozzarella samanpaksuisiksi viipaleiksi. Lado ne laakeaan astiaan: joka toinen viipale tomaattia ja joka toinen mozzarellaa. Silppua punasipulin puolikas ja ripottele tasaisesti viipaleiden päälle. Valmista salaatinkastike: sekoita keskenään öljy, balsamico ja mausteet. Kaada seos tasaisesti salaatin päälle ja laita valmis tomaatti-mozzarellasalaatti hetkeksi jääkaappiin maustumaan ja ota esille juuri ennen tarjoilua.



Tomaatti-mozzarellasalaatin lisäksi brunssin toinen kohokohta olivat mansikat ja kermavaahto! Juuri tätä mä rakastan kesässä, kun kaikki on niin helppoa! Yksinkertaiset makunautinnot ovat juuri niitä parhaimpia :) Tässä vielä vähän asiaa havainnollistavia kuvia loppuun.

Maustamatonta viiliä ja mustikoita jaiks :)


Hyvin helppoa, tosi hyvää.

Toivottavasti saitte vähän inspistä keittiöihinne tämän kuvakollaasin ja parin todella helpon reseptin avulla! :)

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Juhannuksen marenkiunelma

Hups, taisin lupailla postausta juhannuksen makeista herkuista monikossa, mutta nyt tuleekin vain yksi kakkunen... Riittääpähän sepustuksia sitten useammalle kerralle.


 Tässä ohje pavlovan kaltaiselle marenkikakulle :)

Marenkilevyt:

6 kananmunanvalkuaista
3dl sokeria

Täyte:
5dl kermaa
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
500g mansikoita
500g kirsikoita
1 levy maraboun mansikkasuklaata murskattuna

Valmista ensin marenkipohja, jonka voi tehdä jo edellisenä iltana. Kananmunat vaahtoutuvat parhaiten, kun ne ovat huoneenlämpöisiä. Erottele valkuaiset keltuaisista kulhoon. Vatkaa valkuaisia voimakkaasti samalla lisäillen sokeria pikkuhiljaa. Marenkivaahto on valmista, kun pystyt kääntämään kulhon ylösalaisin eikä vaahto liikahda suuntaan tai toiseen.

Laita uuni kuumenemaan 125 asteeseen. Levitä marenkivaahto kahteen yhtä suureen osaan leivinpaperin päälle pellille. Marenki leviää uunissa paistamisen aikana hieman, joten huolehdi etteivät ne ole liian lähekkäin.

Anna marengin paistua uunissa noin 1,5h-2h. Omassa uunissa pidin marenkia sen 1,5h, joista viimeisen 15min uuni pois päältä ja luukku lusikan avulla hieman raollaan. Marenkia kannattaa siis vahtia ;)

Tee marenkikakun täyte viipaloimalla ensin mansikat. Vatkaa sen jälkeen kerma, ja lisää siihen kaakaojauhe. Jos haluat vaahdosta suklaisempaa, lisää jauhetta ronskimmin.

Levitä puolet suklaavaahdosta toisen marenkilevyn päälle. Lisää tasaisesti koko levyn pinnalle mansikkaviipaleita. Irroita toinen marenkilevy varovasti leivinpaperista, ja aseta se toisen marenkilevyn päälle. Levita loput suklaavaahdosta sekä mansikoista. Murskaa veitsellä leikkuulaudan päällä suklaalevy pieniksi paloiksi ja levitä kakun päälle. Lado sen jälkeen päälle vielä kirsikat. Ja marenkiunelma on valmis :)






Ulkonäöllisesti kakku on aika huoleton, mutta itse koen sen positiivisena asiana. Kesäinen kakku saa olla helppo tehdä, eikä sen tarvitse ulkonäöllisesti olla mikään sensaatio. Alkuperäinen ohje (ja itse asiassa myös paremmannäköinen) löytyy täältä.



torstai 27. kesäkuuta 2013

Juhannuspläjäys

Heipparallaa kaikki!

Juhannus oli ja meni. Olisi mun puolesta voinut jatkua vähän pitempäänkin :)
Tässä tulee Juhannuspostaus vol 1. Kuten asiaan kuuluu, tuli Jussina nautittua alkoholia, mutta myös ihan oikeetakin ruokaa. Nyt laitan vähän kuvia suolaisista alku- ja pääruoista, seuraavassa erässä tulee sitten makeista herkuista. 

Tämä Juhannus oli siitä erilainen, että päätimme muutaman ystävän kanssa viettää sen Helsingissä. Turhaan jotkut parjaavat cityjuhannusta - mulla ainakin oli hauskaa! Ja ruoanlaittokin sujui ihan nappiin, kun ei tarvinnut grillin tai kaasulieden kanssa tapella, hakea vettä jostain kaivosta ja niin edelleen.



Perjantai alkoi mukavasti nauttien alkujuomana kaverin tuomaa aitoa shampanjaa. Sen kanssa oli itse tehtyä guacamolea ruisnappien päällä. Ehkä jännänoloinen yhdistelmä, mutta toimi kaikkien mielestä oikein hyvin - etenkin aamuyön tunneilla ;)




Shampamjaa ja aurinkoa...tämä tyttö tykkää! :)

Guacamolen resepti löytyy täältä! Ohjeessa oli kyllä meidän makuun hieman liikaa sipulia, joten laitettiin vain yksi ja vähän allekin itse asiassa. Tätä täytyy tehdä tulevaisuudessa useamminkin. Oli hyvää, ja vieläpä terveellistä.



Pääruoan kanssa oli uusia perunoita totta kai. Lisukkeena oli uunivihanneksia maustettuna perusyrteillä, suolalla ja pippurilla. Ripaus chiliäkin taisi kaverilta vihannesten sekaan mennä :P Pääruoan paras elementti kuitenkin oli pippuripihvi!

Kävin edellisenä päivänä ostamassa naudan sisäfileet Stockalta. Yhteishinta pihveille oli aika kova, mutta osiin jaettuna yhden pihvin hinta olikin vain hieman päälle 7 euroa. Eihän sitä joka viikko moisia pihvejä (opiskelijabudjetilla) paistella, mutta pitää muistaa ettei se summa nyt niin suuri ole, etteikö joskus voisi itseään hemmotella.

Pippuripihvin paistossa on huomioitava seuraavaa:

Ota pihvit huoneenlämpöön hyvissä ajoin, puoli tuntia on sopiva aika. Itse "pippuroin" ne jo ennen pannulle laittoa, olen jostain kokkiohjelmasta tämän vinkin bongannut.


Paras tulos tulee valurautapannulla. Kuumenna pannu kunnolla, lisää siihen puolet voita ja puolet öljyä. Hyvä medium-pihvi tulee, kun paistaa molemmilta puolin pari minuuttia tai jotain siihen suuntaan. 


Kippis ja hyvää Juhannusta!


Jokainen meistä joi ateriansa yhteydessä omia lemppareitaan. Itse kun en punkkua viitsi hirveästi lipittää päänsärkyä peläten, päätin kokeilla olutta. Laitoinkin Alkon myyjän hieman koville, kun pyysin mielipidettä siitä, millainen olut sopii pippuripihvin kanssa. Herra Alko suositteli minulle Stadin Panimon Ultimator doppelbockia, joka oli makututtavuutena uusi. Se ei siis ole mikään vaalea perusbisse, vaan maualtaan hieman tummempi ja savuinen. Oikein hyvä valinta, ja korosti pihvin makua mukavasti. Täältä löytyy lisää infoa, jos kiinnostuit Helsingin paikallisesta panimosta.


Ja sitten Juhannuspäivään! Alkupaloina söimme Maalahden limppua, jonka päällä oli tällainen erikoinen tuorejuustolevite. Siihen tuli yksinkertaisesti:

1 nippu rucolaa
1 purkki maustamatonta tuorejuustoa
200 g raejuustoa.

Huuhtele rucola ja hienonna lehdet. Sekoita kaikki aineet yhteen ja voilà - se oli siinä. Muista levittää limpun päälle. Todella yksinkertaista ja ihanan raikasta.


Pääruokana ei tällä kertaa ollut punaista lihaa, vaan kanaa parmankinkkuun käärittynä eli saltimboccaa. 

Saltimbocca on myös helppo tehdä. Tarvitset:

tarvitsemasi määrä ohuita kanafileitä
sama määrä ohutta parmankinkkua
pippuria
(suolaa)
öljyä/voita paistamiseen.

Lado parmankinkut leikkuulaudalle ja kanafileet niiden päälle. Mausta pippurilla. Suolaa ei välttämättä tarvita, koska parmankinkku on itsessään todella suolaista. Kääri kanat napakasti rullalle parmankinkun sisälle.

Kuumenna pannu ja lisää öljy/voi. Paista kanoja molemmilta puolilta, niin että ne saavat väriä. Me laitoimme sen jälkeen kanat noin 5min ajaksi 200-asteiseen uuniin, välttääksemme sen että kinkku palaa. 


Saltimboccan ja normaalin vihersalaatin kaverina oli vielä leipäjuustoa mansikoiden kera! Saltimboccan suolaisuus tasapainoittui kivasti mansikan makeudesta. 

Tässä taisivatkin olla kaikki suolaiset herkut. Jokainen ruokalaji oli ihanan kesäinen eikä vain tähän keskikesän juhlaan sopivaa. Lisäksi kaikki oli sopivan juhlavaa, mutta yksinkertaisesti toteutettavaa. Menu ei painottunut pelkästään suomalaisiin makuihin, vaan mukana oli myös italialaista sekä meksikolaista. Ja kaikki sulassa sovussa lautasella :)

lauantai 22. kesäkuuta 2013

Popsi, popsi porkkanaa...

Yhtenä iltana oli tarkoitus vetää reipas hölkkälenkki uusissa kotimaisemissa, mutta Luontoäiti päätti jo heti lenkin alussa kaataa vettä niskaan oikein urakalla. Jes. Tämä tyttö sitten luovutti hetken taistelun jälkeen ja meni häntä koipien välissä takaisin kotiin. Kotona sitten mietin, että mitä hittoa mä nyt oikein keksisin itelleni tekemisen iloksi... ja vastaus löytyi keittiön puolelta, ylläripylläri! :)

Läheisestä K-marketista mukaan otetussa Pirkka-lehdessä oli kiva ohje porkkanateeleiville. Yleensä teen sellaisia, joissa on juustoraastettakin, mutta sitä ei nyt ollut saatavilla. Mutta ilman juustoa tuli meikäläisen teeleivistä tosi hyviä.


Ohje Pirkan porkkanaleipiin löytyy Täältä. Sen verran taas tein muunnelmia, että multa ei löytynyt yksinään auringonkukansiemeniä, vaan sellainen mixpussi, jossa oli siis auringonkukansiemeniä, kurpitsansiemeniä ja cashew-pähkinöitä. Pähkinät pistin murskaksi ja sekoitin normisti takinan sekaan siemenien kanssa. Ja hyvää tuli!

Ohjeesta tulee kaksi reilunkokoista teeleipää. Puolikkaalla ohjeella saa siis vain yhden, jos tarve on pienempi. Mä tein kerralla alkuperäisen ohjeen mukaan, ja toinen teeleipä päätyi pakastimeen odottamaan toista herkkuhetkeä.


Kurpitsansiemenet taikinan seassa olivat itse asiassa tosi hyvä juttu, sillä ne piristivät leipää mukavasti. Kaverikin pääsi seuraavana päivänä maistamaan teeleipiäni, ja totesi heti alkuun: "Oi, hyvännäköisiä! Sul on jotain kivaa vihreetäkin näissä!". Värillä on siis väliä! ;)

Leipäset valmiina menemään uuniin.



Teeleivän palaset irtosivat toisistaan tosi hyvin, kun oli ne ennen paistamista jakanut osiin. Älä siis unohda sitä kohtaa ;)



Ja mitäs muutakaan uunituoreiden porkkanateeleipien päälle kuuluu laittaa kuin voita? Kunnon köntsä voita kruunasi tämän helpon ja maistuvan iltapalan kuin kirsikka kakun päällä. Namnam.


torstai 20. kesäkuuta 2013

Kesäpäivän pelastus

Kesän tullen lämpöiset kaakaojuomat vaihtuvat raikkaisiin janonsammuttajiin! Tässä on yksi ja aika helppokin juoma, joka vie janon mennessään ja on samalla todella raikas. Sopii hyvin vaikka ns. jälkkäridrinksuksi. 





Vesimeloni-inkiväärijuoma (3-4 annosta)

Puolikas vesimeloni
1 lime
1 tl tuoretta inkivääriä raastettuna/inkivääritahnaa
Juissi sitruuna-lime- mehujuomaa

Paloittele vesimeloni sopivan kokoisiksi kuutioiksi, ja soseuta tasaiseksi blenderissä tai käsin, esim. lusikan avulla. Lisää limestä mehu sekä raastettu inkivääri. Älä lisää kaikkea inkivääriä kerralla, jos pelkäät sen puskevan muiden makujen läpi.

Kaada blenderistä vesimelonimehu laseihin reilu puoleen väliin. Sen jälkeen lisää mehujuoma, niin että lasi täyttyy. Sitten vaikka vähän jäitä sekaan. Mulla ei ollut, niin näillä mentiin :)

Jos pelkäät vesimelonin siemeniä, niin voin ilokseni kertoa, että ne hajoavat pieniksi blenderissä ja lasissa painuvat mukavasti lasin pohjalle. Ei siis tarvitse suotta alkaa nyppiä siemeniä yksitellen melonista pois.



Niin juu...tässähän alkaa itse kullakin ihan näillä näppylöillä Juhannuksen vietto! Jos haluaa tästä juomasta "vähän tujunpaa", niin sekaan saattaisi sopia sitruunalikööri, jolla voisi korvata limemehun. Tai sitten ihan Kossu ;)

Ihanaa Juhannusta kaikille! Syökää ja juokaa hyvin sekä nauttikaa läheistenne seurasta!

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Ravintola Kaarna

Terveeks!

Näin eilen pitkän tauon jälkeen vanhaa ystävääni, ja päätimme mennä ravintola Kaarnaan syömään. Suomalaiseksi ravintolaksi ja baariksi itsensä tituleerannut Kaarna sijaitsee kauppakeskus Forumissa. Menu todellakin kielii suomalaisista makunautinnoista: listalla oli muun muassa lanttu- ja lohikeittoa sekä lihapullia Jaloviina-kermakastikkeessa. Listalla oli aika hyvin erilaisia kala-annoksia sekä lihaa, mutta pääruoissa oli vain kaksi kasvisvaihtoehtoa. Onneksi olen (lähes) kaikkiruokainen! ;)

Mä päädyin ottamaan klassisen Kaarnan klubileivän, ja T valitsi kesämenusta itselleen mansikkaisen leipäjuustosalaatin.


Klubileivän sisällä oli broilerin lisäksi choron-kastiketta, joka oli mausteista ja kermaista...mmm, niin hyvää! :)



Tässä yläpuolella T:n salaatti. Tosi hyvännäköinen sekin, ja sopivasti ainesosia salaatissa. 

Meidän molempien annoksissa oli, kuten näkyy, myös tankoparsaa. Se oli ehkä paras juttu mun mielestä, koska itse sitä en juurikaan osta, vaikka se hyvää onkin. Olisi ehkä pitänyt alkukesästä rohkaistua ja ostaa sitä kotiinkin. Nyt sesonki taitaa ollakin jo lopuillaan...? No, ensi vuonna sitten uusiksi! :)




Kaarna on kyllä kokeilemisen arvoinen paikka! Menu on kaiken kaikkiaan monipuolinen ja raikas, täällä ei tarvitse pelätä syövänsä itseään megaähkyyn. Toisaalta hintataso oli annoksiimme nähden hieman korkea, mutta niinhän ne profiloituneissa ravintoloissa joskus on. Plus Kaarna on vieläpä osa S-ryhmää (siitä pieni miinus).

Jälkkäriä ei tällä kertaa otettu. Ensi kerralla kyllä pitää saada pääruoan jälkeen maistaa tuota Mustikkarättänää! :P

TÄÄLTÄ löytyy ruokalista, jos kiinnostuit ;)