perjantai 14. kesäkuuta 2013

Tuomiopäivän lounas

Otsikko antaa ehkä hieman harhaanjohtavan kuvan, sillä ruoan sijaan kyse on paikasta!


No khyllä, sehän on Helsingin Tuomiokirkko. Vaasan maisemat ovat siis kesäksi vaihtuneet Helsingin kaupunkikuvaan. Kesän saavuttua opinnot ovat toistaiseksi ohi, joten opiskelijan maailmassa se tarkoittaa yhtä asiaa - kesätöitä. Mun työpiste sijaitsee juuri sopivasti Senaatintorin kupeessa, ja viime viikolla päätettiin mennä nauttimaan työkaverin kanssa lounassalaattimme tuomiokirkon portaille. Samalla tuli nautittua ihanasta säästä :)


Tein ihan perinteisen salaatin, jossa oli hieman fetaa ja sitten myös muutama juustolla täytetty keskivahva chili. Mukavasti toi yksinkertaiseen salaattiin makua, musta sellainen perus frisee-kurkku-tomsu-salaatti on kauheen tylsää. 

Siinähän se salada kokonaisuudessaan + pari viipaletta Real-leipää.



No mutta! Mitä olisikaan Helsinki ilman röyhkeitä lokkeja?! Kaverin kanssa oltiin just saatu lounaspurkkien kannet auki, niin eiköhän tuollainen otus liihottele paikalle: "Mitäs teillä siellä on? Antakaa mullekin!" Lokkiparalle ei kyllä herunut yhtään mitään, vaikka sen katse olikin tosi vaativa :)

...Ja niin kauniin valkeat sääret, että...

Kevyen lounaan kruunasi Piltti! Ihan hirveesti en noita hedelmäsoseita osta (pelkään ehkä eniten leimautuvani äidiksi), mutta silloin harvoin kun sen teen, nautin jokaisesta lusikallisesta. On ne vaan niin hyviä!

Lounaskuvia tulee kesän aikana varmasti jonkin verran lisää, toivottavasti muustakin kuin salaateista ja pilteistä. Loppujen lopuksi viisi lounasta viikossa ravintolassa syö aikamoisen loven opiskelijan budjettiin, joten parempi pysyä omissa sörsseleissä... Lisäksi on mainittava sekin, että usein omat eväät on myös se terveellisempi vaihtoehto. :)

Tack och adjö! 



tiistai 11. kesäkuuta 2013

Kalasoppaa

Italialaisten pizzojen ääreltä makumatka jatkuu pienen tauon jälkeen takaisin Aasiaan. Maku.fi:stä löytyi taas lähes täydellinen resepti lohikeitolle! Ihan kaikkia ainesosia en viitsinyt ostaa, koska tiesin sopasta tulevan varmasti hyvää pienemmälläkin kikkailulla. Esimerkiksi tuoreen chilin korvasin chilitahnalla, jota jo löytyi valmiiksi jääkaapista.




Kookos-lohikeitto (noin neljä annosta)

5dl vettä
1tl chilimurskaa tai tuoretta chiliä
1tl jauhettua inkivääriä
1kpl sitruunaruohoa
1kpl Knorr Fond "Du Chef"- kala-annosfondia
400g kookosmaitoa
300g lohifilettä
1 lime
1 dl katkarapuja
(vaaleaa Maizena-suurustetta)

koristeluun tuoretta korianteria

Pese ja viipaloi sitruunaruoho. Kiehauta kattilassa vesi. Lisää siihen mausteet, sitruunaruoho sekä kalafondi. Säädä lämpö pienemmälle ja keitä seosta noin 5min. 

Kuutio lohifile ja varmista, ettei paloissa ole ruotoja. Lisää kalapalat kookosmaidon kanssa kattilaan ja hauduta, kunnes kala on kypsää (noin 7min). Purista joukkoon limen mehu, lisää katkaravut sekä silputtu korianteri. Jos haluat keitosta hieman sakeampaa, sekoita Maizenaa kylmään vesitilkkaan ja sekoita keiton joukkoon. Keitto on valmis!



Fiskarsin pihdit kalaruotojen nyppimiseen...LOISTAVAT. Suosittelen.


Olin tosi tyytyväinen, etten tehnyt perinteistä lohikeittoa, vaan jotain vähän spessumpaa!...Mut varokaa sen chilin kanssa, mä innostuin ehkä asteen verran liikaa (as always). Jos mietityttää, että tuleekohan tollasesta keitosta maha ees täyteen, niin sekaan sopii hyvin esim. peruna ja paprika! Ne kun lisää heti keittämisen alkuvaiheessa, niin pitäisi tulla ihan hyvää ja ruokaisaa :)

Ohje alkuperäiseen kookos-lohikeittoon löytyy TÄÄLTÄ.

perjantai 31. toukokuuta 2013

Giglio & Lazio

Häh? Mitä ovat nuo otsikon kaksi nimeä? No ne on pizzoja! Eikä ihan mitä tahansa pizzoja, sillä ne löytyvät Denniksen ruokalistalta :)

Tästä on jo kyllä jonkin verran aikaa, kun siskon kanssa Turun Denniksessä käytiin, mutta tuskin siellä vielä on menyy mennyt remonttiin. Itse kävin koko listan läpi etsiessäni pizzaa, jossa on avokadoa. Sitä ei kuitenkaan löytynyt :( Päädyin sitten ottamaan Giglion, jossa on kanaa, aurinkokuivattua tomaattia, pestoa sekä vuohenjuustoa. Siskon pizza oli Lazio sisältäen parmankinkkua, vuohenjuustoa, kirsikkatomaatteja, mozzarellaa, rucolaa sekä balsamicoa - kauhee määrä tavaraa molempien pizzassa :D



Nälkäiset tytöt tarvii kunnon pizzan eikä mitään lättyä!



Dennis on musta ihan ykkösmesta, kun haluaa mennä syömään hyvää pizzaa. Ruokalista ravintoloissa on kyllä ihan tuhottaman pitkä, en ymmärrä miten ne keittiönpuolella selviää siitä :P




Tässä viimeisenä näkyy meikäläisen Giglio.Ei kyllä oo mitenkään hurmaavan näköinen ulkoisesti, mut ei oo hernekeittokaan, ja silti siitä monet tykkää!

Nyt on hei perjantai - pizzaperjantai! Tehkää tai hakekaa itsellenne viikonlopun kunniaksi lempparipizzanne. Jos sulla on mahdollisuus mennä Dennikseen, niin mä tietysti suosittelen kyseistä paikkaa :)

perjantai 24. toukokuuta 2013

Poutapilviä ja kesäistä ruokaa

Ihanaa, kesä! Okei, pari viime päivää on ollut aika kurja keli, mutta sitä suuremmalla syyllä haluan hehkuttaa viime viikonloppua, joka oli mitä parhain: sää suosi ja ruoka maistui. 

Viikonloppu alkoi mukavasti piknikin merkeissä. Teimme kaverin kanssa fetasalaattia, paistoimme salaatin kaveriksi lohta, sitten oli vähän patonkia ja sen kanssa levitettävää tuorejuustoa, viinirypäleitä, skumppaa (totta kai)...ja jälkiruokana porkkana-kuppikakkuja!

Tässä vähän kuvamateriaalia piknikiltä, joka toteutettiin mahtavissa puitteissa Kustaanlinnan uimarannalla Vaasassa.




Ahh, sitten ruokalevolle...

Porkkana-kuppikakut tein ihan normiohjeella, jossa taikinaan laitetaan myös saksanpähkinärouhetta. No, meikäläisellä alkoi jo tässä vaiheessa soveltaminen. Kotoa ei nimittäin löytynyt muuta kuin cashew-pähkinöitä, mutta murskattuna ne toimivat kakuissa aivan loistavasti. Pähkinä kuin pähkinä!

Toinen sovellusvaihe tulikin sitten kuppikakkujen kuorrutusvaiheessa. Laitoin nimittäin noin puolet ja puolet maustamatonta tuorejuustoa sekä sellaista Sicilian valkosuklaakastiketta, joka sisältää appelsiinia ja kanelia. Sitten vielä ohjeen mukaan tomusokeria ja avot! Oli tosi hyvää. Tuota kastiketta voi ostaa pienistä ruokapuodeista tai tilata suoraa maahantuojan sivuilta. 




Omnomnomm...


Sitten kotikonnuille porukoita moikkaamaan! Olin vanhempien luona käymässä taasen, ja totta kai sielläkin oli kaunista viikonloppua hyödynnettävä kokkaillen. Viikonlopun ykkösherkut olivat ehdottomasti äitini itse savustama siika ja meikäläisen leipoma kookos-raparperi-marenkipiiras. Pitkä nimi, mutta se taisikin olla sen piiraan ainut pahe! Tässä jälkkäristä en tehnyt mitään omia versioita, noudatin ohjetta siis tarkkaan. Tykkään todella paljon Maku.fi:n resepteistä, koska ne on selvästi suunniteltu ohjeiltaan hyvin. Ja makukin on usein mitä parhain. Jälkkäripiiraan koko ohje löytyy tästä. 

Tässä siis kuvia ruokalomalta vanhempien luota.

Siellä se fisu savustuu!






Miss Rhubarb


Vähän tuoteasettelua ehkä... :)




tiistai 14. toukokuuta 2013

Sitruunan niellyt




Olen suunnattoman ihastunut tähän Danion sitruunan makuiseen rahkaan. Harmittaa jo nyt, että kyseessä on vain kausimaku, joka poistuu jonkin ajan kuluttua valikoimasta! 

Maku on mielestäni todella hyvä: samaan aikaan raikas ja makea. Lisäksi seassa on sopivasti sitruunansattumia :) Jotkut ei sellaisia hedelmälihaklönttejä siedä, mutta musta ne on ihania jogurtin, tässä tapauksessa rahkan, seassa :)

Danonen sivuilta löytyvät tarkemmat tiedot tästä ihanasta kausituotteesta eli ainekset sekä ravintosisältö. Kyllähän tuossa aika mukavasti näkyy sokeria olevan... Hehhehehee :D Lohduttaudun sillä, että olisin voinut syntisempäänkin herkkuun ihastua!



Ihanaa samettisen pehmeää rahkaa...

Nyt kaikki tekin kipin kapin markettiin, jotka ette ole vielä tätä herkkua maistaneet! En yleisesti ottaen ole mikään Danone-tuotteiden fanittaja, mutta tätä rahkaa kelpaa kehua :) Enkä ole ainut, joka tämän tuotteen on bongannut: juuri tämä sitruunarahka on aina ihan finaalissa kaupan hyllyllä, kun taas vieressä olevat mustikka- ja persikkarahkat saavat olla rauhassa. 

perjantai 10. toukokuuta 2013

Ei parsempaa

Kesää kohti mentäessä huomaa, kuinka tekee mieli kaikkea kevyttä ja värikästä ruokaa. Päätin siis kokeilla parsakaali-sinihomejuustokeittoa. Okei, sinihomejuusto keitossa vei mennessään sen keveyden, mutta toi keittoon lisää makua ja koostumusta! Keiton kaveriksi paistoin pannulla pari pientä viipaletta ruisleipää.







Sopii hyvin myös alkukeitoksi, mutta suurempana annoksena toimii myös pääruoan tapaan.


Parsakaali-sinihomejuustokeitto (n. 5 annosta)

1 kokonainen parsakaali
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 yleisperunaa
8dl vettä
1 kasvisliemikuutiota
2dl ruokakermaa
100g sinihomejuustoa muruina (Aura)
ripaus valko- ja mustapippuria

(Keiton pinnalle:

paistettua ruisleipää
1 rkl oliiviöljyä pirskoteltuna)


Huuhtele vihannekset ja kuori perunat. Kuutio sipulit sekä perunat pieniksi paloiksi. Lisää kattilaan perunat, sipulit, vesi sekä kasvisliemikuutio ja kiehauta. Kiehautuksen jälkeen käännä liesi pienemmälle teholle ja keitä seosta kannen alla noin 10min. 

Irrota parsasta nuput, ja lisää ne kattilaan. Keitä, kunnes kasvikset ovat kypsiä. 

Soseuta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella. Laita kattila takaisin liedelle (matalimmalle teholle) ja lisää pippurit, puolet sinihomejuustosta sekä valko- ja mustapippuri. Anna keiton lämmetä samalla sekoittaen se tasaiseksi.

Samaan aikaan voit halutessasi paistaa öljytyllä pannulla ruisleipää haluamasi määrän. Paista kunnes leipä on rapeaa. 

Annostele keitto lautaselle. Lisää hieman sinihomejuustoa, aseta ruisleivät keiton pinnalle ja pirskottele päälle öljyä. Valmista!






torstai 2. toukokuuta 2013

Kaffepaussi

Mä olen aina pitänyt kahvista. Nykyään kroppani pitää kahvista niin koukuttavan paljon, että aamu ilman kupillista ei lähde oikein käyntiin... ja johtaa päänsärkyyn! Eikö tässä vaiheessa pitäisi herätyskellojen soida ja todeta, että täytyy päästä tällaisesta koukutuksesta yli? Mitä vielä, minä jatkan samaa rataa.



Yleensä suosin erilaisia maitokahveja, mutta espresso on myös ihanaa. Varsinkin, kun voin tehdä sitä nykyään itse kotona! Ostin jo helmikuussa Saksassa ollessani espressokeittimen: sen hinta oli vaivaiset kymmenen euroa, ja siitä keittää maksimissaan noin kuusi espressoannosta. Espressokeittimien hinta vaihtelee aika radikaalistikin, mutta onneksi tällä kertaa tuli tehtyä löytö! :)




Espressokeittimen myötä piti hommata myös kupit, joista kelpaa vetää espressot tyylikkäästi (yhdellä kulauksella) huiviin. Pienet kupit ja lautaset löytyivät Huutonetin kautta.


Yksinkertainen keitin, yksinkertaiset ohjeet :)



Suomessa kahvi on joka kodissa ja kahvilassa sellaista suodatettua haaleaa litkua (se on kyllä ihan ok makuista), mutta tällä vekottimella saa tehtyä kunnon juomaa! Cappuccinonkin tekeminen käy käden käänteessä. Jos siis olet harkinnut espressokeittimen ostamista ennestään, osta sellainen. Et tule katumaan :)