maanantai 3. helmikuuta 2014

Täydellinen aloitus helmikuulle


BRUNSSI KOTONA! Oi kyllä, onko mitään ihanempaa... Sain viime viikonloppuna vieraakseni vanhan ystäväni S:n, ja meidän lauantaimme sekä helmikuumme alkoi aika maistuvissa merkeissä. Ensin kevyt kävelylenkki ja sitten eikun ruoanlaittoon!


Kuvista voi helposti päätellä, että kasasimme brunssiannoksemme aika perusaineksista: paistettua pekonia ja kananmunia, banaaneja, omenia, mehua yms... simppeliä settiä! Mutta toisaalta, kun itse tekee, niin ei sitä jaksakaan samanlaisia höttöjä vääntää kuin ravintolassa... Tai mä ja S ei ainakaan jaksettu! :)

Pekoni on mulle aika uusi tuttavuus. Olen hyväksynyt sen elämääni vasta ihan parin viime vuoden aikana, ja syön sitä aika harvoin. Ehdottoman tärkeää pekonissa on, että se on rapeaa! Siksi paistankin pekoniviipaleet kuumalla pannulla omassa rasvassaan, ja jotta rapeuden voisi maksimoida, levitän valmiit pekoninviipaleet vielä talouspaperin päälle ennen tarjoilua. 
Kuvassa vasemmalla näkyjä jogurtti on maailman ihaninta sitruunajogurttia... Plus se on vieläpä luomua!

Yllä olevassa kuvassa näkyy hyvin yksinkertainen, mutta maukas kesäkurpitsa-sipulipaistos. Kahdelle saa hyvän annoksen viipaloimalla puolikkaan kesäkurpitsan ja yhden kokonaisen sipulin. kesäkurpitsa ja sipuli paistetaan öljyssä ja maustetaan suolalla sekä pippurilla. Itse lisäsin ihan hyppysellisen vielä savupaprikaa antamaan omaa säväystään ruokaan. 
Paistettujen ruokien kanssa kannattaa olla hedelmiä ja vihanneksi tasapainoa tuomassa. :)

Viimeisenä vuorossa olivatkin sitten jälkkärit! S ja minä emme oikein jaksaneet panostaa brunssin makeaan osuuteen, ja päädyimme helppoihin vaihtoehtoihin: Domino-keksit marketin hyllyltä ja itse tekemäni suklaakuppikakut pakkasesta (jotka otin jo edellisenä iltana jääkaappiin sulamaan). 


Suosittelen kaikille lämpimästi kotibrunssia: meininki on takuuvarmasti rentoa. Tietysti ruokien värkkääminen aiheuttaa oman vaivansa, mutta hyvin suunnittelemalla ja rennolla otteella se on täysin kivutonta. Eikä tarvitse tuntea viereisessä pöydässä istuvien suomenruotsalaisrouvien lievästi säälivää katsetta niskassaan, kun kaverisi kanssa vedätte ruokaa antaamuksella ähkyyn saakka!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti