Easy as pie yks vee!

Hui! Ekasta blogipostauksesta on kulunut nyt tasan vuosi. Kaikesta päätellen vuosi on ollut aika maittava. Moniin postauksiin liittyy vieläpä kokkailua läheisten ystävien kanssa, nämä hetket ovat olleet parhaita. Toivon, että vastaavia kokemuksia tulee vielä kosolti lisää! :)

Oon nyt ollut aika Busy Lizzie nämä pari viikkoa, joten synttärikakkua ei valitettavasti tässä postauksessa nähdä. Sen sijaan Vedän läpi vuoden Top 10- listan postauksista, jotka ovat saaneet kaikista eniten lukijoita! Aloitetaan siitä vaatimattomimmasta:

10. Raikas nuudeli-kaalisalaatti

Tämä nuudeli- kaalisalaatti on yksi mun lemppareista. Kuten postauksessakin lukee, tämä on keittokirjasta, jonka olen saanut äidiltäni monta vuotta sitten. Tähän salaattiin kuuluvan kastikkeen kautta varmaankin rakastuin seesamiöljyyn.

9. Lunkia kesäruokaa

Tämä postaus on keskikesältä, kun hyvä ystäväni K saapui visiitille luokseni. Vietettiin hauska viikonloppu, johon luonnollisesti kuului ruoka. :)

8. Välimeren kasviskeitto

Tämän keiton stoori lähtee jo yläasteelta seika- tai kasiluokalta! Olin silloin vielä aika nirso, ja kun tunnilla piti tätä soppaa tehdä, ajattelin että "Ei hitto, en syö!". Mut jo eka lusikallinen oli musta todella hyvää, ja tätä keittoa on tehty useaan otteeseen. 

7. Pure. hosted by Latte Gourmand

Tässä turkulainen lounasravintola, joka todellakin kannattaa käydä tsekkaamassa. Varsinkin raakakakut olivat loistavia ja palvelu todella ystävällistä!

Pieni ja kodikas Pure.

6. Vanha kunnon merimiespihvi

Merimiespihvi on keikkunut top kympissä koko sen ajan kuin se tässä blogissakin on ollut. Olin siitä aika yllättynyt. Mutta kun onhan se mustakin tosi hyvää, niin miksei muidenkin mielestä? :)

5. Ravintola La Patrona

Ah, tämän ravintolan muistelu sai mut taas himoitsemaan Patronan ruokaa! Suomessa on paljon texmex-ravintoloita, mutta kunnon meksikolaisia ei ole tarpeeksi. Ystäväni vei minut joskus vuosi sitten Patronaan syömään ja rakastuin paikkaan täysin. Tätä aiemmin olin ollut Berliinissä eräässä meksikolaisessa ravintolassa (Santa Maria Kreuzbergissä), jonne meksikolainen ystäväni oli vienyt minut. Hän sanoi paikkaa oikeasti autenttiseksi meksikolaiseksi ravintolaksi, ja mielestäni Patrona on tismalleen samaa kastia! 

 

4. Syksyinen keikauskakku

Tämä kakku tuli väännettyä sen jälkeen, kun kämmäsin tarte tatin oikein kunnolla. Melkein olisi pitänyt tehdä siitä postaus, niin kauniisti sain sen helvetin ranskalaistortun kärähtämään! Onneksi tämä keikauskakku onnistui hyvin - ja maistui kans. ;)

3. New York Cheesecake

No eihän se nyt ihme ole, että tämä juustokakku pääsi top kolmoseen. New York cheesekcake on todellinen juustokakkujen klassikko, ja maistuu kaikille. Todella tymäkkää tavaraa, jota ei paljoa tarvitse syödä. 

 

Kakussa ei ollut muuta vikaa kuin irtoileva reuna. Mutta ei se onneksi makuun vaikuttanut!

2. Kasvis-minestronekeitto

Kun kolmossijan vei tuhti ja kaloririkas juustokakku, niin kakkossijalle sijoittui kevyt kasvis-minestronekeitto. Vielä suurempi yllätys kuin merimiespihvi! Mistäkähän tämä kertoo? Että suomalaiset rakastavat tuhteja leivonnaisia ja kakkuja, mutta siltä pääruoalta vaaditaan terveellisyyttä ja että se on helppo valmistaa? En tiedä, tämä saattaa olla omaa, täysin väärin tulkittua, keittiöpsykologiaani. Onnea kuitenkin minestronelle!

Harmi vaan, kun nämä kuvat on otettu kännykällä....

1. Key Lime Pie

Mikäs muu sen ykkössijan voisikaan viedä kuin Key lime pie?! Viime kesän suosikkikakkuja kyllä, ja vieläpä niin helppo tehdä. Kondensoitu maito, aijaijaijai....

Huh, tässä oli meikäläisen menneen ruokavuoden kohokohdat - suosioon perustuen. Toki listalta löytyi omiakin suosikkeja, mutta niiden rankkaaminen olisi lähes mahdotonta, kun aikaa menisi niin paljon. 

Eka oma blogi, ja sen eka vuosi nyt takana tuntuu tosi hyvältä. Toivon, että jatkossakin intoa kokkailuun riittää. Ja että laatu pysyy sellaisena, että lukijoitakin kiinnostaa! ;)

Jee, kyllä kelpaa Easy as pie- blogin nyt vanheta!

Kinkku-pekonikiusaus

Kun viimeksi tuli väännettyä keittiössä aika arkista mutta hyvää jauhelihakeittoa, niin eipä tälläkään kertaa mitään maata mullistavaa ole tarjolla: kinkkukiusausta, jossa kuitenkin pientä eksotiikkaa tarjoaa pekoni. Tuli siis tehtyä kinkku-pekonikiusausta! 

Musta on usein kiva kikkailla keittiössä, ja tehdä välillä kaikkea pientä piperrystä, mutta kyllä sitä aika ajoin kaipaa myös ihan tällaista arkiruokaa. Kaiken lisäksi siitä riittää useammalle päivälle ja hinta-laatu -suhdekin on kohdallaan. 

Tästä kinkku-pekonikiusauksesta vähän erikoisemman tekee (ainakin omasta mielestä) se, että kinkkusuikaleiden sijaan olen käyttänyt siinä HK:n saunapalvikinkkua, jota kuuluu siis laittaa lähinnä leivän päälle! Tämä siksi, että tavallisia kinkkusuikaleita ei ollut taatun laadun kaupassa eli Lidlissä! Pyörin kaupan liha- ja einesosastolla kuin puolukka marjakorissa, mutta ei vain löytynyt - joten päätin soveltaa. Ja se kannatti, koska oli aivan yhtä hyvää. :)

Tässä ohje: 

n. 1kg perunoita

300g HK:n ylikypsää saunapalvikinkkua (tai valmiita kinkkusuikaleita)

100g pekonia

2 sipulia

3 valkosipulinkynttä

3dl maitoa

2dl kermaa

1,5tl suolaa

1tl mustapippuria

     oreganoa

     kuivattua persiljaa

Kiusaus valmis menemään uuniin ja uunista ulos!

Kuumenna uuni 175-asteeseen. Kuori ja suikaloi perunat sekä silppua sipuli ja murskaa valkosipulin kynnet. Kuutioi pekoni sekä saunapalvikinkku. 

Paista pekoni pannulla omassa rasvassaan kauniin ruskeaksi. Lisää lopuksi sipulit ja kuullota muutama minuutti.

Yhdistä perunasuikaleet, pekoni-sipulipaistos, palvikinkku sekä mausteet ja hyvin keskenään. Kaada seos uunivuokaan ja lisää keskenään sekoitettu kerma sekä maito. 

Kypsennä uunin keskitasolla noin tunnin ajan. Peitä kiusaus foliolla paiston loppuvaiheessa, mikäli se meinaa kärähtää. 

 

Tomaattinen jauhelihakeitto

Nyt voin ihan rehellisesti myöntää, että väänsin tämän tomaattisen jauhelihakeiton eilen pelkästää kotoa löytyvistä ainesosista. Ja se oli ihanaa! Olin ollut myöhään pänttäämässä tenttiin, jonka englanninkielisestä materiaalista lähes joka kolmas lause oli hepreaa. Tätä tyttöä väsytti siis aika lailla. Oli saatava jotain helppoa ja nopeaa. 

Kun on nälkä ja pieni väsymys päällänsä, niin kyllä vaan se jauhelihakeittokin maistuu autuaalta! 

Tässä keitossa avainasemassa ovat tomaattipyree, kuivattu basilika ja savupaprika. Jos ei savupaprikaa löydy maustehyllystä, niin ei sillä niin väliä. Eikä kai silläkään niin väliä, jos jääkaapissa ei ole noita punaisia linssejä. 

Tässä ohje:

400g vähärasvaista naudan jauhelihaa
1 iso sipuli silputtuna
2 valkosipulinkynttä murskattuna
3rkl tomaattipyrettä
1l vettä
1-2 lihaliemikuutiota
2dl pätkittyä pastaa
1 1/2 tl paprikamaustetta
1/2 tl savupaprikamaustetta
1rkl basilikaa
hyppysellinen chiliä 
                        pippuria
                        sokeria
1prk Go green- punaisia linssejä
2 kourallista kirsikkatomaatteja pilkottuina

Paista jauheliha kattilassa. Lisää tämän jälkeen silputut sipulit sekä murskattu valkosipuli ja kypsennä muutaman minuutin ajan koko ajan sekoittaen.  

Lisää tomaattipyre, lihaliemikuutiot ja vesi. Lisää pasta, kun keitos kiehuu. Keitä muutaman minuutin ajan. 

Lisää noin 5min ennen pastan kypsymistä mausteet. Huuhtele linssit ja lisää nekin keiton sekaan sekä kirsikkatomaatit. Kypsennä miedolla lämmöllä kunnes pasta on kypsää. 

Voilá! Ei siinä sitten kai enempää nokka tuhissut. Ja hyvää oli! 

Perinteinen jauhelihakeitto ei ole mikään henkilökohtainen suosikkini, mutta tämä vähän mausteisempi versio toimii oikein hyvin! Kiireisen ja vähän väsyneen talvipäivän pelastus. :)

Best ever... tortilla night!

Hola hola! 

Kuten aiemmassa postauksessani mainitsinkin, tällä kertaa esittelen V:n kanssa tekemiäni tortilloja itse tehdyllä salsalla ja guacamolella. Viimeksi tuli tortilloja tehtyä siskon kanssa, ja silloinkin salsat ja guacamolet tuli tehtyä itse... Paluuta kaupan paskasalsaan ei ole! Täytyy myöntää, että epäluulojeni takia en ole ikinä edes kaupan avokadomömmöjä maistanut, eikä ihme. Esimerkiksi SantaMarian guacamole-dippikastikkeessa avokadoa on 1,5 % !!! Se on surullista, ja jos multa kysytään, myös asiakkaiden huijausta! Tuore tavara korvataan mm. vedellä, heraproteiinilla, tärkkelyksellä ja käsittämättömällä määrällä E-koodeja! Hyi, hyi.

Onneksi kyseisen tuoteperheen salsa ei ole ainesosiltaan samanlainen katastrofi, mutta itse tehtynä se on vain parempaa: raikkaampaa, mausteisempaa, kivempaa koostumukseltaan... parempaa.

Tässä ohje salsalle:

4 tomaattia

1 suippopaprika

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

puolikas punainen chili (enemmänkin saa laittaa, jos tykkää tulisemmasta)

öljyä paistamiseen

2rkl tomaattipyrettä

puolikas nippu korianteria

puolikkaan limen mehu

ripaus suolaa

                         mustapippuria

            sokeria

Huuhtele vihannekset juoksevan veden alla, ja kuori sipuli. Pilko tomaatit ja paprika, murskaa valkosipulinkynnet. Pilko chili hyvin pieneksi silpuksi. Kuumenna öljy pienessä kattilassa, ja lisää tomaatit, paprika sekä sipulit ja chili. Kuullota pari minuuttia. Lisää tomaattipyre ja mausteet ja keitä seos niin sanotusti kokoon. Tomaatin palat, paprika ja sipuli menevät nopeasti kasaan ja seoksesta tulee salsamaista. Lopuksi silppua saksilla sekaan korianteri, limemehu sekä mausteen ja ota kattila pois liedeltä. 

Vasemmalla valmistuva salsakastike ja oikealla kanapalojen paistamista. 

Tässä ohje guacamolelle:

3 avokadoa

2 tomaattia

1 pieni punasipuli

1 valkosipulin kynsi

puolikas punainen chili

puolikkaan limen mehu

puolikas nippu korianteria

ripaus suolaa ja mustapippuria

Halkaise avokadot ja poista siemenet. Koverra hedelmäliha kulhoon. Pilko pestyt tomaatit veitsellä pieniksi paloiksi. Silppua sipuli ja chili sekä murskaa valkosipuli. Lisää kaikki loput ainesosat kulhoon, ja sekoita seos käsin tai lastan/lusikan kanssa tasaiseksi. Käsin tulee yleensä parempi tulos. 

Homemade vs. SantaMaria: 100-0!

Että näin! Tortillat ovat nykyisin aika perussettiä suomalaisten keittiöissä, mutta kyllä niistäkin saa luksusta, kun tekee soossit itse! Ja koska salsa ja guacamole ovat itsessään jo todella mausteisia, ei niiden kanssa tarvita kuin valitsemasi liha, salaatinlehtiä ja ranskankermaa. Mä ja V paistettiin tortillojen kanssa jauhelihaa ja kanaa. Kumpaankaan ei käytetty tacomaustetta, vaan ihan vain suolaa, pippuria, chiliä ja paprikaa. Tacomauste olisi vain peittänyt salsan ja guacamolen raikkauden.

 

 

Jees, tällaista tällä kertaa! Huomenna onkin sopivasti ystävänpäivä, jolloin voi kokoontua syömään isolla kaveriporukalla, bestiksen tai mielitietyn kanssa ja tehdä tortilloja! Pari Coronaa limen kanssa kruunaa illallisen. ;) Hyvää ystävänpäivää!

Mun mustikkapiirakka

Voi vitsit! Toivottavasti kaikilla on ollut ihana viikonloppu, koska itse voin ainakin todeta niin! Vietin koko viikonlopun hyvän ystäväni kanssa, ja ohjelmaan kuului yleistä hengailua, leffoja...sekä tietty leipomista ja ruoanlaittoa! Jo perjantaina tein tämän helpon ja nopean mustikkapiirakan, jota sitten syötiin iltapalaksi, aamupalaksi ja välipalaksi...kunnes se jo seuraavaan iltaan mennessä oli pois popsittu. Eilen tuli myös tehtyä tortilloja kotitekoisella salsalla ja guacamolella, mutta jospa nyt esittelisin ensin postauksen tästä tekemästäni piirakasta. :)

Mustikkapiirakka:

Pohja:

100g huoneenlämpöistä voita 

1dl sokeria

1 kananmuna

2,5dl vehnäjauhoja

0,5dl vehnäleiseitä

1tl leivinjauhetta

Täyte:

2,5dl pakastemustikoita

2tl perunajauhoja

1prk kermaviiliä

1 kananmuna

0,5dl sokeria

1tl vaniljasokeria

Tarjoiluun vaniljakastiketta tai -jäätelöä.

 

Laita uuni lämpenemään 200-asteeseen. Valmista pohja. Vaahdota huoneenlämpöinen voi, ja sokeri. Lisää kananmuna ja valmiiksi yhteen sekoitetut kuivat aineet. 

Levitä taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Pistele haarukalla taikinaan reikiä. 

Valmista täyte. Sekoita pakastemustikoiden kanssa perunajauhot ja levitä marjat sen jälkeen taikinan päälle. Yhdistä täytteen muut aineet ja kaada marjojen päälle. Paista uunin alatasolla noin 25-30min.

Tarjoile vaniljakastikkeen kanssa ja keitä kylkeen vaikka kaffeplöröt. 

P.S. Sydänvuoka toimii hyvin vaikka Ystävänpäivänä ;) 

Täydellinen aloitus helmikuulle

BRUNSSI KOTONA! Oi kyllä, onko mitään ihanempaa... Sain viime viikonloppuna vieraakseni vanhan ystäväni S:n, ja meidän lauantaimme sekä helmikuumme alkoi aika maistuvissa merkeissä. Ensin kevyt kävelylenkki ja sitten eikun ruoanlaittoon!

Kuvista voi helposti päätellä, että kasasimme brunssiannoksemme aika perusaineksista: paistettua pekonia ja kananmunia, banaaneja, omenia, mehua yms... simppeliä settiä! Mutta toisaalta, kun itse tekee, niin ei sitä jaksakaan samanlaisia höttöjä vääntää kuin ravintolassa... Tai mä ja S ei ainakaan jaksettu! :)

Pekoni on mulle aika uusi tuttavuus. Olen hyväksynyt sen elämääni vasta ihan parin viime vuoden aikana, ja syön sitä aika harvoin. Ehdottoman tärkeää pekonissa on, että se on rapeaa! Siksi paistankin pekoniviipaleet kuumalla pannulla omassa rasvassaan, ja jotta rapeuden voisi maksimoida, levitän valmiit pekoninviipaleet vielä talouspaperin päälle ennen tarjoilua. 

Kuvassa vasemmalla näkyjä jogurtti on maailman ihaninta sitruunajogurttia... Plus se on vieläpä luomua!

Yllä olevassa kuvassa näkyy hyvin yksinkertainen, mutta maukas kesäkurpitsa-sipulipaistos. Kahdelle saa hyvän annoksen viipaloimalla puolikkaan kesäkurpitsan ja yhden kokonaisen sipulin. kesäkurpitsa ja sipuli paistetaan öljyssä ja maustetaan suolalla sekä pippurilla. Itse lisäsin ihan hyppysellisen vielä savupaprikaa antamaan omaa säväystään ruokaan. 

Paistettujen ruokien kanssa kannattaa olla hedelmiä ja vihanneksi tasapainoa tuomassa. :)

Viimeisenä vuorossa olivatkin sitten jälkkärit! S ja minä emme oikein jaksaneet panostaa brunssin makeaan osuuteen, ja päädyimme helppoihin vaihtoehtoihin: Domino-keksit marketin hyllyltä ja itse tekemäni suklaakuppikakut pakkasesta (jotka otin jo edellisenä iltana jääkaappiin sulamaan). 

Suosittelen kaikille lämpimästi kotibrunssia: meininki on takuuvarmasti rentoa. Tietysti ruokien värkkääminen aiheuttaa oman vaivansa, mutta hyvin suunnittelemalla ja rennolla otteella se on täysin kivutonta. Eikä tarvitse tuntea viereisessä pöydässä istuvien suomenruotsalaisrouvien lievästi säälivää katsetta niskassaan, kun kaverisi kanssa vedätte ruokaa antaamuksella ähkyyn saakka!